Susanna Koski Yksilön puolella kontrolliyhteiskuntaa vastaan.

Ammattiyhdistysliike aiheuttaa nuorisotyöttömyyttä

Nuorisotyöttömyys on yhä paheneva yleiseurooppalainen ongelma. Suomessakin tilanne on pahentunut jatkuvasti siitä huolimatta, että poliitikot ovat sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla yrittäneet ratkaista ongelmaa erilaisilla ”nuorisotakuilla”. Suurin osa tähänastisista yrityksistä vähentää nuorisotyöttömyyttä onkin keskittynyt oireiden hoitamiseen puuttumatta niiden varsinaisiin syihin.

 

Nuorisotyöttömyyden kasvuun vaikuttaa tietysti ennen kaikkea talouden alamäki. Kehnot taloudelliset ajat vaikuttavat kuitenkin yhtä lailla kaikkien ikäluokkien työllisyystilanteeseen. Se, miksi laskusuhdanne koettelee erityisesti juuri nuoria ikäluokkia, johtuu työmarkkinajärjestelmästämme. Tarkemmin sanottuna nuorisotyöttömyyttä aiheuttaa ennen muuta ammattiyhdistysliikkeen ajama politiikka.

 

Rekrytointitilanteessa nuori ja kokematon työntekijä ei voi kilpailla kokeneemman työntekijän kanssa osaamisen ja käytännössä hankittujen taitojen suhteen. Nuoremmalla työntekijällä voisi kuitenkin olla muita kilpailuvaltteja – hän saattaisi olla valmis tekemään töitä normaalia alemmalla palkalla tai sellaisina ajankohtina, joina varttuneemmat työntekijät eivät mielellään työskentele.

 

Tällaisten valttikorttien käyttämistä ammattiyhdistysliikkeen ajama politiikka rajoittaa kuitenkin merkittävästi. Työehtosopimukset ovat Suomessa yleissitovia, minkä johdosta järjestäytymättömienkin työnantajien on niitä noudatettava. Kun paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat rajatut, vähenevät nuorten kilpailuvaltit rekrytointitilanteissa olennaisesti. Paikan saa kokeneempi työnhakija.

 

Myös liioitellun korkea irtisanomissuoja on ongelma nuorten työllistymisen kannalta, sillä mitä vahvempi irtisanomissuoja, sitä suurempi riski työntekijän palkkaaminen on työnantajalle. Erityisesti tämä korostuu pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joille yksittäisen työntekijän merkitys on suhteellisesti suurempi kuin isoille. Kun nuori työnhakija ei voi osoittaa luotettavuuttaan työntekijänä aiemmalla työkokemuksellaan, on hänen palkkaamisensa työnantajalle erityisen suuri riski – jos rekrytointi osoittautuu virheelliseksi, on työntekijästä hankala päästä eroon. Paradoksaalista kyllä, vahva irtisanomissuoja siis lisää työttömyyttä nostamalla työntekijän palkkaamisen kynnyksen yrityksen kannalta liian korkeaksi.

 

Ammattiyhdistysliike on sukupolvien välisissä ristiriitatilanteissa kautta linjan puolensa valinnut. Se näkyy myös eläkekeskustelussa. Suomalainen ammattiyhdistysliike on käynyt sitkeää viivytystaistelua eläkeiän nostamista vastaan huolimatta siitä, että taloudellinen huoltosuhteemme on käymässä kestämättömäksi. Me nuoremmat ikäluokat joudumme maksamaan omalla työllämme ja työuramme pituudella sen, että ammattiyhdistysliikkeemme on linnoittautunut puolustamaan suurien ikäluokkien ylimitoitettuja etuuksia.

 

Voimakkaasta ammattiyhdistysliikkeestä on ylipäätäänkin muodostunut melkoinen kansantaloudellinen rasite Suomelle. Politiikallaan se synnyttää työttömyyttä, ajaa teollisuutta ulos Suomesta palkkojen ylihinnoittelulla ja lypsää itselleen etuja gangsterimaisella kiristyspolitiikalla. Mikä yhteiskuntarauhan takaaja se sellainen muka on, joka itse rikkoo yhteiskuntarauhan, mikäli sen vaatimuksiin ei suostuta? Toimintamallihan on kuin suoraan kopioitu Etelä-Italian mafiosoilta näiden kiristäessä ”suojelurahoja”.

 

Jos entisinä aikoina ammattiyhdistysliike saattoikin oikeutetusti ilmoittaa olevansa kova luu työntekijän turvana ja puolustajana, niin missään nimessä se ei ole sitä enää. Siitä on tullut työmarkkinakartelli, joka rajoittamalla yksilön omaa sopimusvapautta sulkee suuren osan väestöstä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Erityisesti tämä sattuu nuorimpiin ikäluokkiin.

 

Alati paheneva nuorisotyöttömyys olkoon selvä signaali: on aika luopua kokonaan nykyisenkaltaisesta korporatistisesta sopimismallista. Työehdoista sopiminen tulee palauttaa sinne, minne se kuuluu – työnantajan ja työntekijän väliseksi asiaksi. Tästä hyötyisi koko kansantalous, ja aivan erityisesti nuoret.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Murkula86 .

Muuten hyvä kirjoitus, mutta vertaaminen mafiaan oli vähän laiskaa. Vertaus työnantajapuolen kartelleihin sen sijaan olisi ollut enemmän paikallaan.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Eipä tähän juuri ole mitään lisättävää.

Se millä nuoriso kykenisi kilpailemaan työnhankinnassa, eli konkareita alhaisempi palkka, on tehokkaasti estetty ammattiliittojen toimesta. Nuorten etuna siis on se, että heillä useinmiten on jonkinlainen turva vanhemmiltaan ja voivat selvitä jonkin aikaa nuoruudessaan pienemmällä palkalla ja osoittaa kyvykkyytensä työyhteisössä. Jos alin palkkaporras poistetaan, poistetaan nuorilta mahdollisuus työllistyä.

Ei kannata säikähtää muutamien typeryksien kommentointia joka tätä blogia varmasti seuraa. Heille ammattiyhdistykset ovat pyhä lehmä ja yleissitovuus kuin laki. Lisäksi he ovat ahneita sikoja.

Käyttäjän susannamkoski kuva
Susanna Koski

Nuoret ovat joustavia niin työajoissa kuin palkkakysymyksissäkin. Tämä on mahdollista pitkälti sen takia, että nuoren ei tarvitse vielä huolehtia esimerkiksi muun perheen toimeentulosta.

Pienemmän palkan ei pitäisi olla kynnyskysymys, esimerkiksi osa-aikatöitä voi tehdä enemmän, useammalle työnantajalle samanaikaisesti.

K Veikko

> pienissä ja keskisuurissa yrityksissä,
> joille yksittäisen työntekijän merkitys on
> suhteellisesti suurempi kuin isoille

Nykyjärjestelmä on edullinen suurteollisuudelle, koska pienyrittäjät houkuttelisivat (parempaa palkkaa maksamalla) ensisijaisesti ammattitaitoista työvoimaa, joka jo on työllistynyt suuriin yrityksiin. Moni iso teollisuuslaitos joutuisi vaikeuksiin työvoiman hinnan noustessa.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

"Työttömyysaste ei mittaa sitä, mitä ihmiset yleisesti mieltävät sen tarkoittavan. Mikäli työttömyyden mittariksi otetaan ei-opiskelevien työttömien nuorten osuus ikäryhmän väestöstä, alle 20-vuotiaiden työttömien osuus on alle 2 prosenttia ja 20–24-vuotiaiden 6 prosenttia. Lisäksi nuorten työttömyysjaksojen kestot ovat kaikkialla Suomessa huomattavasti lyhyempiä kuin aikuisilla."

http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/u...

Työelämässä vanhastaan tuttu käsite lienee koeaika, mitä voi venyttää 4 kuukauteen saakka eli liioitellun korkeasta irtisanomissuojasta puhuminen nuoren työntekijän kohdalla on ... liioittelua.

Heikki Mäkinen

Parodiaa...onhan ?

Yhtä hyvin voisi väittää, että auringonpaiste aiheuttaa rusketusta..Siltä voi kuitenkin suojautua.

Juhani Putkinen

Susanna on taas ihan oikeassa.

Täydennän sen verran, että AY-mafia aiheuttaa työttömyyttä laajemminkin kuin vain nuorisotyöttömyyttä.

viljami nieminen

Susannan pitäisi kyllä tutustua oikeaan työelämään ja siellä noudatettaviin sääntöihin. Työehtosopimuksella määritellään palkkojen minimi taso ja nuorille metallin TES:n tarjoamat palkat ovat jo nyt niin alhaisia että niillä ei elämää rakenneta ilman vanhemmilta saatavaa apua. Työnantaja voi järjestää työajat haluamallaan tavalla, ei mikään TES sitä kiellä tai rajoita. Toki jos haluat nuorten tekevän työaikalain ylittäviä tuntimääriä niin niin silloin rikotaan lakia ja näiden rikkomusten tutkintaan ei AY-liikettä tarvita.

Kuinka pitkät koeajat sitten nuorilla pitäisi olla? Kyllä 6kk pitäisi riittää yksinkertaisemmallekin teettäjälle tajuamaan pystyykö nuori työt tekemään. Aikojen huonontuessa Suomessa työntekijästä pääsee eroon kuin rukkasesta ilman mitään erokorvausta joten on aika vaikea nähdä tässä ongelmaa. Tästä asiasta säädetään työsopimuslaissa ja tämäkin asia on siis laissa säädetty eikä siihen vaikuta AY-liike.

Eläkkeiden olemassaolosta voidaan syyttää AY-liikettä, eli kaikkia palkansaajia, siis suomalaisia ihmisiä.
Jos työehdot saneltaisiin paikallisesti niin suurimpia häviäjiä olisi juuri heikoimmat eli nuoret, maahanmuuttajat ja vammaiset. Juuri tätä tosin kokoomus haluaa.

Amis Asikainen

Hyvä bloggaus josta löytyy yksi näkökulma nuorisotyöttömyyden syistä. Itse pidän suurempana ongelmana nuoren työntekijän sitoutumiskykyä työnantajaan ja osaamistasoa. Yhä useampi nuori ei pysty suorittavaan, yksitoikkoiseen työhön ja tämä on työnantajan tiedossa. Irtisanottu viisikymppinen on itseasiassa haluttu työntekijä mikäli asenne ja aktiivisuus kohdallaan vaikka mediassa koitetaankin luoda toisenlaista kuvaa.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Muutama huomio ja kysymys kirjoittajalle. Väite,että "Työehtosopimukset ovat Suomessa yleissitovia" ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, mutta siinä olet oikeassa, että järjestäytymättömällä työnantajan on usein mahdoton poiketa työehtosopimusten vähimmäisehdoista. Järjestäytyneellä työnantajalla tällaisia mahdollisuuksia usein on.

"Myös liioitellun korkea irtisanomissuoja on ongelma nuorten työllistymisen kannalta, sillä mitä vahvempi irtisanomissuoja, sitä suurempi riski työntekijän palkkaaminen on työnantajalle." Työnantajan on mahdollista käyttää koeaikaa. Määraikaisuuksiakin, tosin vastoin lainsäädäntöä, käytetään yleisesti työntekijän kelpoisuuden arvioimiseen.

Eläkeasiassa olen kirjoittajan kanssa samoilla linjoilla. Mitä mieltä olet miten yleisen eläkeiän nosto tulisi toteuttaa ja koskisiko se kaikkia ryhmiä?

Palkkojen korottamiseen tarvitaan kaksi sopijapuolta. Se ei ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka antaa. Se on totta, että varsinkin monivuotisten sopimusten korotukset eivät aina osu yhteen markkinatilanteen kanssa ja kannattaa muistaa, että työvoimakustannukset eivät johdu pelkästään sopimuksista.

Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmiä tulisi uudistaa, erityisesti julkisen sektorin osalta, mutta tuskin järjestelmästä kannattaa luopua.

Käyttäjän JarmoNikander kuva
Jarmo Nikander

"Alati paheneva nuorisotyöttömyys olkoon selvä signaali: on aika luopua kokonaan nykyisenkaltaisesta korporatistisesta sopimismallista. Työehdoista sopiminen tulee palauttaa sinne, minne se kuuluu – työnantajan ja työntekijän väliseksi asiaksi. Tästä hyötyisi koko kansantalous, ja aivan erityisesti nuoret."

Call bullshit on that. Kuulostaa perinteiseltä republicaanien -Right to Work paatokselta joka on vain suomennettu. Liitot on vahvoja myös Saksassa ja sen kielisissä maissa, sekä Alankomaissa missä nuorisotyöttömyys ja sen trendi on selvästi alhaisempi kuin vapaan sopimisen kulttuureissa nuorisotyöttömyyden ollessa globaali ongelma. Right to work - osavaltiot ovat USA:ssa pahimmassa tilanteessa ja yksilöllinen sopiminen on omiaan kokonaiskysyntää nakertavaan keskiluokan tuhoutumiseen mistä Michigan on pelottavan hyvä esimerkki. Toisissa osavaltioissa on prosenttiyksikön parempi työllisyysaste, mutta palkat laahaa yli 4 % perässä ja sairasvakuutukset ja eläke-edut yli 10%, mikä synnyttää prekariaatin joka tekee kahta työtä joilla ei vieläkään elä. Yksilökohtainen sopiminen kun on edullista työntekijälle vain silloin, kun ilmoittaa lähtevänsä työpaikasta ja yrityksen rekrytointi kustannukset ovat huomattavat, ts. tekijä on arvokas/ siihen on upotettu kustannuksia. Tämä polku johtaa mm. tiedon panttaamiseen työpaikoilla. Turvattomuus työmarkkinoilla taas synnyttää epäluottamusta rahoitusmarkkinoilla mikä jälleen käy yksityisenkysynnän ja kansantalouden päälle. Kokoomus idealismi paistaa läpi pahasti tästä kirjoituksesta, mihin itsekin nuorenpana ja tyhmempänä syyllistyin.

Kalevi Wahrman

"rajoittamalla yksilön omaa sopimusvapautta"

Ei ole mitään estettä yksilölliseen sopimiseen, vain ja ainoastaan "perälauta" jolla estetään härskein työehtojen polkeminen.

Käyttäjän kirstityoton kuva
Kirsti Era

Ehdotan, että Susannalle annetaan vapautus ay-riistosta ja oikeus tehdä kuusipäiväistä viikkoa 12 h päivässä sadasosalla minimipalkasta, ilman vuosi-, sairaus- tai vanhempainlomia, peruskoulua, työ- tm. eläkkeitä, kela-korvauksia lääkkeistä jne ja muita ay-mafiosojen sopimia/lakkoilemia kotkotuksia. Kullekin halujensa mukaan, jos kerran halut on tuota luokkaa :D
Kas kun hyvinvointivaltio annettiin meille taivaasta kokoomuksen periaateohjelmien 1860-2010 perusteella.

Niko Hakuninen

Tuohan alkaa kuullostaa jo yrittäjän arjelta. Siihen kun vielä lisätään että pyhät eivät ole vapaapäiviä, ja jos on työntekiä on saikulla tai lomalla joudut tekemään hänen työt olit itse sairas tai et. Jolloin tuntimäärä kasvaa helposti yli tuon 70h. Jos iskee burn out tai muuten menee huonosti ja iskee konkurssi niin siinä menee sitten autot, asunnot, mökin ja jäljelle jää velat. Kyllä työnekiöillä on siinä mielessä paljon paremmat olot kun itse eivät ole taloudellisessa vastuussa.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Toimin itsekin yrittäjänä enkä todellakaan koe ongelmana sitä, että joudun / saan tehdä töitä enemmän kuin "laki sallii". Päinvastoin on mukavaa, että töitä riittää. Jos taas tullaan sellaiseen tilanteeseen, että töitä alkaa olla liikaa ja burn out uhkaa, sitten pitää palkata joku tekemään niitä töitä. Yrittäjän vertaaminen suoraan työntekijään ei anna oikeutta kummallekaan osapuolelle. Moni asia voisi yrittäjän näkökulmasta olla paremmin, mutta suurin ongelma ei oikeasti ole tämä työntekijöiden järjestäytyminen ja siitä seuranneet sopimukset. Suomea on vuosikymmenet rakennettu niin, että täällä on helppoa ja turvallista yrittää, ei kovin kaukaa tarvitse hakea esimerkkejä kun huomataan kuinka asiat ovat jos ne ovat huonosti. Olen aina tällä valivali-oikeistolle sanonut, että tervemenoa Venajälle yrittämään jos nämä kotimaiset sääntelyt ahdistaa. Siellä on sopimisenvapautta yllin kyllin tarjolla.

Jos oikeasti haluttaisiin tarttua ongelmiin, katsottaisiin positiivisesti tulevaisuuteen ja käytettäisiin hyväksi sitä hienoa yhteiskuntapohjaa mikä meillä on ja etsittäisiin ratkaisuja saada rattaat pyörimään vieläkin paremmin, voisimme esimerkiksi keskittyä siihen, että saataisiin maahan mahdollisimman nopeasti perustulo. Tämä on asia joka vääjäämättä tulee tapahtumaan laajemminkin maailmassa, joten miksi emme olisi etujoukoissa noukkimassa suurimmat hedelmät päältä pois? Ideatasolla perustulo on niin vastaansanomaton, että se toteutuu jokatapauksessa, halusi sitä tai ei.

Tällaiset "avaukset" ovat samanlaista arkipäivää tänään kuin joitain vuosia sitten oli pullanmurujen tippuminen pöydältä alas. Sitä vertausta tuskin kukaan kehtaa tänä päivänä esittää kasvojen menetyksen pelossa. Samoin taitaa käydä näille avauksille. Sen verran heikosti argumentoituja ja pienen piirin etuja ajavien ulostuloja nämä ovat.

Käyttäjän JyriIlmariHasa kuva
Jyri Hasa

Rakennusalalla aloittelevan työntekijän minimipalkka 9,67 euroa tunnissa on noin 60% erittäin kokeneen työntekijän minimipalkasta. Susanna varmaan tarkoittaa, että tuo kokeneen työntekijän palkka on liian alhainen, jotta työnantajat kiinnostuisivat nuorten palveluksista.
Lisäksi olin lukevinani rivien välistä vaatimuksen työpaikkakohtaisen lakko-oikeuden puolesta.

Käyttäjän BenjaminLWillard kuva
Benjamin L. Willard

"[...]taloudellinen huoltosuhteemme on käymässä kestämättömäksi."

Tätä perustelua kuulee käytettävän usein, mutta väitettä kiusallisen harvoin on tukemassa mikään luotettava lähde. Perustelusta uhkaakin tulla "maalaisjärkinen" toteama, jolla voidaan kohta perustella mitä tahansa leikkauksista ay-liikkeen kritiikkiin. Huoltosuhteen tiedetään heikkenevän, mutta tästä on vielä hieman matkaa suoranaiseen kestämättömyyteen. Kysyisinkin, mihin perustat itse väitteesi siitä, että huoltosuhteesta on muodostumassa kestämätön?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ammattiyhdistykset ovat olemassa siksi, etteivät työnantajat sikailisi määrättömästi, minkä ne ilman muuta tekisivät, jos vastavoimaa ei olisi eikä kukaan niiden ahneutta hillitsisi..

Orjatyömarkkinoiden ehkäisemiseksi tehtävä työ on tietysti mennyt liiallisuuksiin ja jähmettänyt työmarkkinat, mutta syy ei ole yksin ay-liikkeen itsensä, vaan vähintään yhtä paljon työnantajien, joiden toiminnan pohjalle ay-liike perustaa oman toimintansa. Näiden kahden välillä vallitsee kylmä sota ja kilpavarustelu, joka toivon mukaan ei pääty kuten varsinainen kylmä sota päättyi - toisen osapuolen, tässä tapauksessa siis ay-liikkeen tuhoon ja voittajaosapuolen pidäkkeettömään mälläämiseen, joka johtaa koko maailman kohti tuhoa. Tuolloin orjayhteiskunta kolkuttelisi ovia, ellei jotain vastaavaa vastavoimaa työnantajapuolen ahneudelle ilmaannu.

Jos kilpavarustelusta halutaan selviytyä ehjin nahoin tai edes kohtuullisin vaurioin, kylmä sota pitäisi purkaa hallitusti, mikä ei toden totta ole helppoa kummankin osapuolen jumiuduttua poteroihinsa. Tässä purkuprosessissa kuitenkin työnantajapuolen velvollisuus on aloittaa, ja se näyttää nykymaailmassa mahdottomalta, koska omistajat eivät suostu luopumaan voitoistaan, jota työntekijät heille työllään järjestävät.

Pelkästään ay-liikettä syyllistämällä ei ainakaan päästä mihinkään, vaikka ei sen synneiltä silmiä pidä tietenkään sulkea. Mutta on muistettava, että varsinainen moottori työmarkkinoilla on aina työnantajapuoli.

Käyttäjän AriWigelius kuva
Ari Wigelius

Ay-liike kiittää kirjoituksestasi, olet parasta mainosta meille, kuinkahan monta uutta jäsentä saimme kirjoituksesi ansiosta. Kiitos.

Pilkka osuu omaan nilkkaan silloin kun kirjoittaa asiasta, mistä ei ymmärrä mitään.

EK:n Ilpo Kokkilakin tuskin hirveästi ihastuu kirjoituksestasi, ei parasta PR kohti syksyä. Palkansaajapuoli vahvistuu hurjaa tahtia, mikäli jatkat tällä linjalla.

Käyttäjän IlkkaVirkkala kuva
Ilkka Virkkala

Rajoituksia on siksi että mielellään kaikki tulisivat palkallaan toimeen ilman valtion holhousta. Johon nämäkin alipalkatut joutuisivat. Eläminen Suomessa on tehty järkyttävän kalliiksi. Isoin kiitos siitä yhteiskunnan loisille , pankeille. Rahoitus kuluja tuotteiden hinnoissa on yli 30%.

Luulin että kirjoittaja on uusliberaali mutta näyttääkin kannattavan plutokratiaa. Eikö yhdisymisen vapaus ja kuuluminen liittoon olekkaan vapautta?

Käyttäjän villehoikkala kuva
Ville Hoikkala

Työttömyydestä huolimatta osakeyhtiöt ovat jakaneet viime vuosina omistajilleen ennätysmäisen paljon osinkoja. Ammattiliiton ajatus on siinä, että yhtiön voitosta kohtuullinen osuus maksetaan työntekijöille. Näin syntyy myös uusia työpaikkoja, kun tavalliset ihmiset ovat ostovoimaisia ja pystyvät rakentamaan, remontoimaan, ostamaan auton, kuluttamaan jne.

Ammattiliittojen ansiosta yhä useammalla suomalaisella on niin hyvä palkka, että palkalla on muiden ihmisten työllistämiseen vaikutus.

Käyttäjän PetriLariSalo kuva
Petri Salo

Tärkeä ja ajankohtainen aihe. Kiitokset Kosken Susannalle ja kommentoijille erilaisten näkökulmien esillenostosta.

Ay-liikettä tarvitaan varmasti aina, mutta kyse lienee siitä minkälaista ay-liikettä nykyaikana tarvitaan? Vain yhdessä toimien olemme enemmän.

Kosken Susanna kirjoittaa:
"...on aika luopua kokonaan nykyisenkaltaisesta korporatistisesta sopimismallista..."

Ennen uuden sopimismallin syntymistä olisikin upeaa, jos kokoomuksen johdolla ja demareiden tuella sekä keskustan tukitalkoilla saisimme ensin Suomen todellisen hallintamuodon päivänvaloon. Alkuun asiassa pääsee ainakin avoimen internetin hakukoneiden avustamana.

Vaikkapa tällä hakusanalla:
korporatismi

Ja kun kaikki tietää. Kaikki ymmärtää. Isojakin asiakokonaisuuksia.

Veikka Mattila

Siis nuorisotyöttömyyttä aiheuttaa etenkin ammattiyhdistyksen ajama politiikka? Ahahahhahahahahahah

Tämä voi olla yksi syy monien joukossa, mutta ei se takuuvarmasti ole suurin syy. Etkö ole kuullut, että heikon ammattiyhdistyksien Britanniassa tai Yhdysvalloissa on myös korkea nuorisotyöttömyys?

Kirjoituksestasi henkii se, että se on kirjoitettu vaalikampanjatarkoituksessa kokoomusnuorille.

Käyttäjän perttilaine kuva
Pertti Laine

Olen taannoin palkannut nuoren sanssikortilla ja kela maksoi 700 €/kk 10 kuukauden ajan. Ammattiyhdistys ei millään tavalla ollut mukana tai puuttunut palkkaamiseen.
Kun koeaika on 4kk, voi sinä aikana irtisanoa ihan ilman irtisanomisaikaa, joten mikä ihmeen riski tuossa on. Jos 4 kk aikana ei huomaa, ettei nuoresta ole töihin tai jos yrittäjälle tulee ongelmia, niin irtisanomisaika on alle vuoden työssä olleella 1v = 14 päivää ja yli 1 v, mutta enintään 4 v = 1 kk.

En näe tuossa kuukaudessakaan kovin suurta riskiä. Jos yrittäjälle menee niin huonosti, että kuukauden irtisanomisaika on hirveän pelottavaa, niin tuskin silloin on työvoiman tarvettakaan, koska kassassa on silloin jo pohja näkyvissä.

Ja kuten Veikka Mattila jo totesikin, myös sellaisissa maissa, joissa ei vastaavia sopimuksia, kuten tes meillä, on samoin korkea nuorisotyöttömyys. Britanniassa se on yli miljoona nuorta.

Käyttäjän JuhaJuoni kuva
Juha Juoni

Kilpailukyky, tuo mörkö jota voi heitellä ilmaan ilman ymmärrystä sen merkityksestä.
http://www.taloussanomat.fi/kolumnit/2013/08/07/ki...

Käyttäjän kallehietala kuva
Kalle-Pekka Hietala

Mikäli nuori tekee töitä alemmalla palkalla, nii voiko nuori luottaa työnantajaan,että kokemuksen karttuessa hänen palkkansa nousee?

ehdotus haiskahtaa hyvin pitkälle. Ideana äärimmäisen hyvä tavoite laskea palkkatasoa alemmaksi.Työnantajien kannalta on myös hyvä asia, että harva nuori tietää mitään työntekijän oikeuksista työpaikalla ja harvaa nuorta asia edes kiinnostaa.

työnantajat ovat tunnetusti rehellisiä ja luotettavia.

Toimituksen poiminnat