Susanna Koski Yksilön puolella kontrolliyhteiskuntaa vastaan.

Elvytyshankkeilla ei taloutta piristetä

Elokuiseen budjettiriiheen on odotettavissa sähköistä tunnelmaa, kun hallituksen vasemmistopuolueet ja vihreät ovat vaatineet ”elvyttävän” budjetin laatimista. Samaa ovat vaatineet myös perussuomalaiset oppositiosta käsin. Näiden puolueiden mielestä elvytystä tarvitaan talouskasvun jouduttamiseksi. Kuulostaa kauniilta, mutta tosiasiassa vasemmistopuolueiden ”elvyttäminen” tarkoittaa vain valtion menojen paisuttamista entisestään, eikä sillä ole kyllä mitään tekemistä talouskasvun edistämisen kanssa.

 

Kansainvälisen finanssikriisin iskeytyessä Suomeen vuodenvaihteessa 2008–2009 silloinen hallitus päätti, että kriisistä olisi selvittävä elvyttämällä. Vaikka valtion verotulot kriisin myötä romahtivat, ei julkisia menoja karsittu, vaan niitä päinvastoin lisättiin reippaasti ottamalla lisää velkaa. Tämän politiikan oli määrä auttaa meidät yli akuutin kriisin, jota ei elvytyspoliitikkojen mukaan olisi saanut syventää äkillisillä sopeutustoimilla.

 

Samoihin aikoihin sama taloudellinen kriisi iski myös Viroon. Virossa tehtiin aivan päinvastainen ratkaisu, ja valtio lähti nopeasti tasapainottamaan talouttaan tekemällä budjettileikkauksia. Ja toden totta, se akuutisti myös syvensi lamaa. Asian kääntöpuolena oli kuitenkin se, että Viro sai taloutensa myös nopeasti terveelle pohjalle. Vaikka tiputus oli aluksi syvä, myös nousu kuilun pohjalta alkoi nopeasti. Talouden matokuuri tepsi, ja Viro oli lyhyen tiputuksen jälkeen pian taas matkalla ylöspäin.

 

Täällä Suomenlahden pohjoispuolella sitä vastoin olemme tarponeet syvässä suossa kohta jo viisi vuotta kaikesta elvyttämisestämme huolimatta. No tähän väliin tietysti vasemmistolaiset elvytyskellokkaat huutavat ongelmien johtuvan siitä, että ei olla elvytetty tarpeeksi ja että hallitus on päinvastoin leikannut ja kurjistanut talouttamme – mutta se on kyllä silkkaa kukkua. Hallituksen paljon mainostama viiden miljardin euron sopeutuspaketti on koostunut lähinnä veronkiristyksistä, ja leikkauksiksi kutsutut toimenpiteetkin ovat olleet lähinnä tulevista menonlisäyksistä pidättäytymisiä. Lisäksi ”sopeutuspaketista” huolimatta valtion budjettia on paisutettu vuosi vuodelta suuremmaksi. Että eiköhän tässä nyt olla sitä elvytystä harrastettu oikein urakalla jo viisi vuotta.

 

Elvytyshankkeet ovat niiden kannattajien mukaan talouden täsmäruiskeita, joilla luodaan uutta työtä julkisten hankkeiden muodossa. Miksi nämä täsmäruiskeet eivät sitten tepsi talousvaikeuksiimme? Vastaus tähän löytyy siitä, että elvytyspolitiikan kannattajat havaitsevat taloudellisen toimenpiteen välittömät vaikutukset, mutta jättävät sen välilliset ja pitkän tähtäimen vaikutukset huomiotta.

 

Ottakaamme kuvitteellinen esimerkki. Oletetaan, että taloutta elvyttääkseen hallitus päättäisi rakennuttaa nelikaistaisen moottoritien Kyyjärven ja Kinnulan välille. Tässähän nyt ei sinänsä olisi toki mitään järkeä, kun kummassakin kunnassa asuu vain noin 1500 asukasta, eikä nelikaistaiselle moottoritielle tietenkään olisi juuri minkäänlaista käyttöä. Mutta työpaikkojahan tämä loisi toki silti! Tarvittaisiin tietyöläisiä, asfalttia, koneita, arkkitehteja ja niin edelleen. Heikossa työllisyystilanteessahan tällainen olisi todella taloutta piristävä toimenpide, eikö vain? Tällä tavallahan voitaisiin työllistää vaikka kaikki Suomen työttömät ja saada talous uuteen nousuun!

 

Paitsi että eipäs voitaisikaan, sillä nyt huomioitiin vain hankkeen välittömät vaikutukset. Rahoittaakseen tämän tiehankkeen valtio nimittäin joutuu verottamaan kansalaisiaan taas vähän enemmän. Tai ottamaan lisää velkaa, mikä sekin lankeaa korkoineen veronmaksajan maksettavaksi. Samaan aikaan kun Kyyjärven ja Kinnulan välinen tietyömaa säkenöi elvytyksen henkeä, on muilla suomalaisilla taas vähän vähemmän rahaa käytössään kireämmän verotuksen myötä. Kireämpien verojen vuoksi moni ostos jää tekemättä, eikä talous pääse elpymään, vaikka valtio kuinka elvyttää.

 

Jos valtio jättäisi elvytyshankkeet väliin ja supistaisi muutoinkin kulutustaan, ei sen tarvitsisi verottaakaan niin ankarasti. Ihmisille jäisi oman työnsä tuloksista enemmän itselleen, mikä mahdollistaisi suuremman yksityisen kulutuksen ja useammat investoinnit. Ja kansantalouden kannalta on paljon parempi, että viisi miljoonaa suomalaista päättää kukin omista ostospäätöksistään kuin se, että poliittinen keskuskomitea pohtii, missä päin maata tällä kertaa olisi hauskinta päästä verorahoilla elvytysrälläystä harjoittamaan.

 

Todellisia talouden piristysruiskeita ovat julkisen kulutuksen pitäminen kurissa, verotuksen keventäminen ja tilan antaminen yksityiselle yrittäjyydelle ja innovaatioille. Jos halutaan yksilöille enemmän ostovoimaa – mikä onkin aivan hyvä tavoite – niin ei sitten viedä sitä ostovoimaa verotuksella pois, vaan verotetaan mieluummin nykyistä kepeämmin. Siinä sellaista elvytyspolitiikkaa, jolla voi taloutta piristävää voimaa ollakin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (50 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Sitä "elvytysrälläystä" voisi toki tehdä järkevästikin pitämällä olemassa olevaa infraa kunnossa eikä uudisrakentamalla. "Kyyjärviä" ja "Kinnuloita" on todellakin ympäri maata aina Helsinkiä myöten.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Heidän näkemyksensä elvytyksestä on se että toimimattomat asiat saataisiin toimimaan ainoastaan lapioimalla lisää rahaa niiden päälle.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Moottoritiestä Kinnulaan en tiedä, mutta homekoulujen korjauksethan ovat mitä mainion elvytyshanke. varsinkin kun remontit pitäisi joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin tehdä. Hintaa tulee lisää jatkuvasti mitä pidemmälle home etenee.

Lisäksi korjausrakentaminen on hyvin työvoimavaltaista, toisin kuin vaikka moottoritien rakentaminen.

Viimeisenä jääränä homekoulujen korjaamiselle on uusliberalisti Jan Vapaavuori (kok.) joka ei onneksi hallituksen linjaa määrää. Järki voittakoon.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

Ei homehtuneiden koulujen korjaaminen edes ole varsinaista elvytystä. Ei kai lapsia voi laittaa opiskelemaan terveydelle vaarallisessa ympäristössä. Myöskin korjaaminen on usein järjetöntä. Suurin osa 60- ja 70-lukujen homehtuneista kouluista pitäisi räjäyttää ja rakentaa tilalle kunnollisia.

Petri Haapa

Kyllä se kuule on. Ihan samalla lailla kuin vanhuuttaan vaarallisen maantiesillan, tien tms. korjaaminenkin.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #24

Suhdanne-elvytyksellä tarkoitetaan toimia, jotka tehdään matalasuhdanteessa kokonaiskysynnän lisäämiseksi. Jotta vaarallisten rakennusten ja siltojen korjaamista voidaan pitää tällaisena suhdanne-elvytyksenä, tehdään epäsuoraan oletus, että muunlaisessa suhdanteessa niiden annettaisiin vahingoittaa ja tappaa ihmisiä. En usko että sellainen olisi edes laillista.

Perinteisesti suhdanne-elvytykseksi on käsitetty asioita, jotka eivät ole välttämättömiä vaan ihan kivoja seuraavassa noususuhdanteessa. Tällaisia olisivat esimerkiksi magneettilevitaatiojunat ja ne uudet moottoritiet.

Perusongelma tässä koko jutussa on tietenkin se, ettemme nyt ole väliaikaisessa matalasuhdanteessa, olemme eurossa.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #39

Kuule Määttä: elämää on oppikirjojen ulkopuolellakin.

Käyttäjän mattihaapala94 kuva
Matti Haapala

Kuuntelisin tässä tapauksessa ennemmin ekonomisteja. Uutisoitiinkin tässä vähän aikaa sitten, että Suomen johtavista ekonomisteista suurin osa kannattaa täsmäelvytystä ja yksimielisesti rakennemuutosta. Olen itsekin sillä linjoilla, että täsmäelvytyksellä luotaisiin työpaikkoja ja lisää tuloja, mutta talous ei voi kohentua (paljoa) ilman menojen leikkausta.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Priorisoidaan, priorisoidaan,.... Vaikkapa ulkomaan avusta 500 miljoonaa ja laitetaan täällä suomessa ukot ja mummot rakentamaan lastensairaalaa, korjaamaan homekouluja parantamaan rapautunutta tieverkostoa,... elvyttää ja jättää vieläpä pois seuraavan sukupolven harteilta nuo jokatapauksessa edessä olevat hankkeet.

Vastaavasti voidaan tietysti jatkaa hallituksen valitsemalla linjalla, eli pidetään kaikki ennallaan ja eletään itse velaksi ja siinä sivussa elätetään ulkomaitakin velaksi.

SJP:n plogissa olin sitä mieltä, että tehokkain elvytys olisi vaihtaa hallitus ja sitä mieltä olen edelleen.

Wille Kuusinen

“Todellisia talouden piristysruiskeita ovat verotuksen keventäminen ja tilan antaminen yksityiselle yrittäjyydelle ja innovaatioille”

Avataanpa tämä oikeistolainen ikuisuusargumentti "talouden piristysruiskeista".

1) "julkisen kulutuksen pitäminen kurissa,”

Taloustieteellisessä konsensuksessa julkisen kulutuksen minimointia ei pidetä toimivana ratkaisuna talouskriiseihin. Verokevennykset rahoitetaan perinteisesti alijäämäisellä valtionbudjetilla, eli ottamalla lainaa. Vastaavasti verovaroin rahoitetuista palveluista voidaan karsia. Voisitko kertoa konkreettisesti, mistä karsisit: perusterveydenhuollosta, lastensuojelusta, poliisista tai maanpuolustuksesta?

2) ”verotuksen keventäminen”

Veroasteen korrelaatio valtion taloudelliseen menestykseen vaatii yksinkertaisesti valtiontalouksien empiiristä tarkastelua… Olisi hienoa, jos väitteiden tueksi esittäisit edes muutaman esimerkin matalan veroasteen (ja pienen julkisen sektorin) valtiosta, jossa talous kukoistaisi. Hieman alempana käsittelen Viroa...

3) ”tilan antaminen yksityiselle yrittäjyydelle ja innovaatioille”

”Yksityisyrittäjyyden ja innovaatioiden” vaikutus kansantalouteen ei mene näin. Kreikassa tehdään Euroopan pisintä työviikkoa ja pienyrityksiä suhteutettuna enemmän, kuin Yhdysvalloissa, puhumattakaan Pohjoismaista. Mitä Kreikan taloudelle tapahtui? Ainakaan "tilan antaminen yksityiselle yrittäjyydelle" ei ollut taikatemppu, jolla talous olisi automaattisesti kukoistanut. Sama pätee muuten Espanjaa, Italiaan ja Portugaliin.

“…it turns out that some of the most troubled economies of Europe are precisely the ones that are most dominated by small businesses. And this is no coincidence” {1}

” Asian kääntöpuolena oli kuitenkin se, että Viro sai taloutensa myös nopeasti terveelle pohjalle. Vaikka tiputus oli aluksi syvä, myös nousu kuilun pohjalta alkoi nopeasti. Talouden matokuuri tepsi, ja Viro oli lyhyen tiputuksen jälkeen pian taas matkalla ylöspäin.”

Viron 21% tasavero ja talouskasvu kuulostavat kokoomusnuorelle ehkä houkuttelevalta, mutta kannattaa huomioida myös menestyksen kääntöpuolet. Esimerkiksi mediaanipalkka on virossa 655€ ja sosiaaliturvaverkko olematon. Minimipalkka on 290€/kk (!!) ja sitä ansaitsee lähemmäs 100 000 kansalaista. Virossa on käynnissä suurempi muuttoaalto poispäin kuin Neuvostovallan aikaan, toisen maailmansodan jälkeen.

Mitä tämä kertoo Viron oikeistolaisen talouspolitiikan onnistumisesta kansalaisten näkökulmasta?

{1}http://www.slate.com/articles/business/small_business/2012/07/the_small_business_problem_why_greece_italy_and_spain_have_too_many_small_firms_.html

Petri Haapa

Tasaverollaan Viro ei saa kootttua tarpeeksi varoja rapistuneen infrastruktuurin korjaamiseen ja kehittämiseen ja siinä on yksi niistä asioista, jotka avat kaikki kynnelle kykenevät muuttamaan rajan yli. Jos meno jatkuu samanlaisena, niin parinsadan vuoden päästä Virossa ei asu enää ketään

Jonas Hellgren

Parinsadan vuoden päästä Viro on täynnä suomalaisia eläkeläisiä ja yrittäjiä, jotka pitävät kirjansa ja yrityksensä siellä. Suomessa tapellaan poistetaanko pakkoruotsi ja muutetaanko maa virallisesti somalinkieliseksi.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #36

Jos nykyinen meno Suomenlahden eteläpuolella vielä parisataa vuotta jatkuu, niin ei siellä alue on osa jotain suurempaa kokonaisuutta, eikä kukaan edes mistään itsenäisestä valtiosta edes puhu.

Käyttäjän OlliJuntunen kuva
Olli Juntunen

"Taloustieteellisessä konsensuksessa julkisen kulutuksen minimointia ei pidetä toimivana ratkaisuna talouskriiseihin. Verokevennykset rahoitetaan perinteisesti alijäämäisellä valtionbudjetilla, eli ottamalla lainaa."

Juuri julkisen kulutuksen minimointi on taloustieteellisen konsensuksen selkäydinvastaus. Keynesiläiset ja muut marginaalisuuntaukset ovat toki asia erikseen. Veronkevennyksillä tarkoitetaan taloustieteissä juuri julkisen sektorin leikkauksia, koska velanotto on vain tulevaisuuteen siirrettyä verotusta eikä siten todellisuudessa voida alentaa veroja.

Veroasteen keventäminen johtaa siihen, että yritysten kannattaa työllistää ja ihmisten tehdä töitä. Tästä on olemassa valtavasti ihan empiiristäkin todistusaineistoa. Esimerkiksi Suomessa oli pitkään täystyöllisyys ja työttömyys alkoi nousta vasta veroasteen myötä.

" Kreikassa tehdään Euroopan pisintä työviikkoa."

Tämä on yksiselitteinen valhe. Tämä tulee tilastoista, joita väärennettiin järjestelmällisesti vuosikymmeniä.

Virossa palkat voivat olla alhaisia, mutta ne ovat nousseet jatkuvasti Suomea nopeammin. Googlettamisen mukaan Viron keskipalkat nousivat viime vuonna noin 6%. Viro ottaa jatkuvasti Suomea kiinni, kuten myös Venäjä.

Petri Haapa

Viron keskipalkkojen lähtötaso on niin mitätön, että niiden suurikaan suhteellinen nousu ei riitä tekemään maasta onnelaa, vaan väki pyrkii sieltä suurin joukoin muualle.

Wille Kuusinen

Juntunen:

"Tämä on yksiselitteinen valhe. Tämä tulee tilastoista, joita väärennettiin järjestelmällisesti vuosikymmeniä."

Ja väitteesi perustuu mihin? Tiesitkö taloustietellisestä knopista, että työn määrä esim. Suomessa on laskenut viimeiset sata vuotta. Talouskasvun on luonut 14-kertaiseksi kohonnut tuottavuus, ei 14-kertaiseksi kohonnut työaika. Uskottavin selitys Kreikalle on nimenomaan valtaisa yksityisyritysten määrä, joissa tehdään valtava määrä pienen tuottavuuden töitä (ja huonosta sääntelystä seuraava veronkierto). Tämä saattaa tulla monille liberaaleille yllätyksenä, mutta pitää paikkansa.

"Keynesiläiset ja muut marginaalisuuntaukset ovat toki asia erikseen."

Oletko lukenut taloustiedettä? Onko sinulla esittää mainstream-suuntauksen teoriaa, joka todella vastutaisi elvytystä lamassa? Oletko kuullut kuullut uusklassisesta synteesistä? Onko Keynesin perintö kategorisesti mielestäsi marginaalissa modernissa makrotaloustieteessä? Marginaalisuuntaukset, kuten itävaltalaiset ja Chicagon pojat vastustavat elvytystä,- sosialismi ja ekonometriahan ovat olleet valtavirtasuuntauksen suurimpia "syntejä" näiden mielestä.

"Viro ottaa jatkuvasti Suomea kiinni, kuten myös Venäjä."

Katsotaan tilannetta sitten, kun Viron mediaanipalkka saavuttaa 1/4 Suomen mediaanpalkasta. Palkoilla on painetta nousta vielä pitkän aikaa, mutta tästä on turha vetää johtopäätöksiä "oikeasta politiikasta". Katso, paljon Suomen talous kasvoi viimevuosisadan aikana!

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Neochartalistisessa rahajärjestelmässä valtio voi itse painaa lisää rahaa, jolla rahoittaa julkisia menoja. Sen ei täten tarvitsisi lainata markkinoilta rahaa. Tämän seurauksena nousee tietenkin inflaatio.

Demokratian kannalta jujuna onkin se, että inflaatio tuntuu etenkin pienituloisten taskuissa mm. ruoan hintojen nousuna. Tällöin nk. elvyttävä, inflatorinen talouspolitiikka olisi vasemmiston mielestä vastenmielistä. Jos hallitus elvyttäisi inflaatiolla, hinnat nousisivat ja sen suosio pienituloisten keskuudessa laskisi. Nyt vasemmistopuolueista tulisi suuria inflaatiohaukkoja, jolloin talouspolitiikasta tulisi konservatiivisempaa.

Velkaantuminen on demokratiaan sopeutumaton talouspoliittinen keino, sillä äänestäjät ajattelevat usein lyhytjänteisesti. Kasvanut velkataakka ei perusäänestäjää kiinnosta, jonka takia vasemmisto vaatii aina palveluita rahoitettavaksi velalla. Inflatorinen elvytys puolestaan tuntuisi lähes välittömästi ja ihmiset oivaltaisivat elvytyksen seuraukset.

Wille Kuusinen

Euroalueella on yhtenäinen rahapolitiikka; rahan määrää markkinoilla (likviditeettiä) säätelee Euroopan keskuspankki, ei yksittäiset valtiot. Valtioiden kontolle jää finanssipolitiikasta huolehtiminen.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Eurosta voi erota, sehän se pointti tässä oli. Vastaavasti EKP voisi toimia neochartalistisesti, joskin siinä olisi aika paljon ongelmakohtia.

Jari Reinikka

"Jos valtio jättäisi elvytyshankkeet väliin ja supistaisi muutoinkin kulutustaan, ei sen tarvitsisi verottaakaan niin ankarasti"

Mistä supistaisit?

Seppo Vartiainen

Kurjuuden jakaminen on politiikkojen tehtävä - he vain eivät tätä tiedä. Jos he eivät sitä tee, sen tekee joku muu. Kukaan ei vastaa mistä ne homekoulut ovat tulleet - luulempa että isännättömällä rahalla on tähän oma vaikutuksensa ja tietysti osaamisen puutteella.
Elvyttäminen on ainakin 80% veronkorotusta,lisälainan ottoa tai valtion omaisuuden myyntiä. Kannatan myyntiä niin saadaanpa valtion tasetta pienemmäksi :)

Jari Reinikka

Kannatan omaa valuuttaa ja itsenäistä keskuspankkia niin ei tarvitsisi edes miettiä elvyttämistä velaksi. Tässä sitä nyt ollaan jossa ainoa vaihtoehto on matokuuri ja valtionomaisuuden myyminen, fantastista.

Seppo Vartiainen Vastaus kommenttiin #13

Jos rahan arvon alentamisella ongelmat saisi ratkaistua EKP olisi sen jo tehnyt. Devalvointi antaa hetken helpotuksen, mutta sen jälkeen krapula on vielä kovempi.

Jari Reinikka Vastaus kommenttiin #14

En nyt välttämättä ajaisi devalvointia lääkkeenä suoranaisesti. Jos markkinat reagoivat valuuttaan näin, niin olkoon sitten niin, se on markkinataloutta. Pointtina oli, että ei tarvitsisi velkaantua rajojen ulkopuolelle jos olisi oma raha. Siinä on vissi ero, että kenelle velkaantua.

Käyttäjän harrivirtanen kuva
Harri Virtanen

"Ottakaamme kuvitteellinen esimerkki. Oletetaan, että taloutta elvyttääkseen hallitus päättäisi rakennuttaa nelikaistaisen moottoritien Kyyjärven ja Kinnulan välille. Tässähän nyt ei sinänsä olisi toki mitään järkeä, kun kummassakin kunnassa asuu vain noin 1500 asukasta, eikä nelikaistaiselle moottoritielle tietenkään olisi juuri minkäänlaista käyttöä."

Sinä se varsinainen ruudinkeksijä ole! Ei tietysti Kyyjärvelle kannata rakentaa viljasiiloa kummempaa laitosta.

Sen sijaan elvyttämisessä on järkeä, jos rakennetaan se nelikaistainen moottoritie Helsingin ja Pietarin välille. Elvytetään Lemminkäistä, Lemminkäisen virolaisia alihankkioita ja Lemminkäisen osakkeenomistajia. Siinä sitä olisi aidosti taloudellista intressiä paisuttaa budjettia, koska todennäköisesti hanke maksaisi itsensä alle kymmenessä vuodessa takaisin.

Kyse on elvyttämisessä aina siitä, mitä elvytetään ja miten elvytetään. Höpö höpö hankkeet, joiden primääri tarkoitus on ainoastaan työllistää ilman että hanke itsessään toisi lisää rahaa kassaan, ovat typeriä. Olen tässä mielessä kanssasi samaa mieltä, mutta en silti torppaa ajatusta elvyttämisestä, jos siihen liitetään suoraan ja välillisesti tulostavoite seurannaisvaikutuksineen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Viro, Latvia ja monen tällaisen maan kohdalla tulee aina miettiä sitä, onko tilanne sama kuin heillä?

"...Toinen ongelma on, jos yhden maan oppeja viedään toisiin maihin ottamatta huomioon maiden erilaisia kehitysasteita ja tilanteita. Väärinymmärrykset näkyvät luonnehdintoina, joiden mukaan "yrittäjyys tuo talouskasvua" tai "vapaat markkinat auttavat luomaan työtä ja yrityksiä". Edellä kuvatun tyyppisissä yksinkertaistuksissa (jota usein näkee suomalaisessa keskustelussa) jää kysymättä, miten, millä ehdoin ja missä tilanteissa näin on historian valossa käynyt?"

Noin kirjoitti Matti Ylönen kirjassaan Mahti Kukkarossa. Muistin tuon pätkän, koska piirsin tuohon kohtaan ison huutomergin sivun marginaaliin.

Aivan, kuten Suomessa tapaa kuulla, että "palkkojen nollalinja auttaa kilpailukyvyn palauttamiseen, Saksakin onnistui". Kertomatta jää ne tilanneolosuhteet. Saksassa riitti kysyntää, kun velkavetoisella buumilla Etelä-Euroopasta tilattiin bemaria kiihtyvään tahtiin. Nyt kun katsoo ympärille, niin ei oikein näe missään kauppakumppaniemme kanssa vastaavanlaista buumia. Todennäköisesti emme siis onnistu, eikä se todennäköisesti tule muutenkaan riittämään. Tuhoamme siinä vain oman taloutemme.

Käyttäjän MikkoLaakso kuva
Mikko Laakso

Hyvää analyysia keynesiläisen "elvytyksen" toimimattomuudesta!

Olli Makkonen

Jonkun moottoritien rakentaminen on investointi, joka tuottaa siihen laitetun panoksen vasta tulevaisuudessa takaisin parempina liikenneyhteyksinä. Alkuvaiheessa siitä ollaan reilusti pakkasella.

Keynesiläinen kysyntävetoinen elvytys on kyllä taloushomeopatiaa pahimmillaan. Keynesiläiset laittaisivat jengin oikeasti vaikka kaivamaan kuoppia lusikoilla kunhan se tuo ostovoimaa ja lisää kysyntää talouteen. Sääli vaan, että heillä on kärryt hevosen edessä.

Petri Haapa

"Jonkun moottoritien rakentaminen on investointi, joka tuottaa siihen laitetun panoksen vasta tulevaisuudessa takaisin parempina liikenneyhteyksinä. Alkuvaiheessa siitä ollaan reilusti pakkasella."

Jopa on yksinkertaista ajattelua. Eivät ne moottoritien tekijät sitten vissiin kaupassa käy ja osta kulutustavaroita, eivätkä ne moottoritietä tekevät yritykset tietenkään tilaa tavaraa ja käytä alihankkijoita

Olli Makkonen

Petri, kaikki meistä eivät vanno kysyntävetoisen talouskasvun nimeen. Kuten tuossa kommentissani sanon, minusta näin tekevät laittavat kärryt hevosen eteen.

Arvo syntyy tuotannossa. Jos haluat ostaa leipää, sinun pitää ensin tuottaa jotain sellaista jota leipuri haluaa. Raha on tässä vaihtokaupassa vain kirjanpitovälineenä.

Tien rakentajat kuluttavat resursseja muualta taloudesta tuomatta siihen itse mitään ennenkuin tie on valmis. Sen jälkeen tie alkaa maksaa itseään takaisin, mutta siihen kuluu aikaa. Mikään maa ei voi rikastua tekemällä teitä, mutta rikastuvalla maalla on varaa tehdä niitä.

Ongelma Suomella, Kreikalla ja muilla länsimailla on se, että meillä on julkinen sektori pullollaan työntekijöitä joiden tuotannon arvo ei vastaa heille maksettua liksaa. Yksityisellä puolella näin ei pääse käymään, koska tappiota tuottava firma meneen nopeasti nurin, mutta julkisella sektorilla epätehokkuudet voivat jatkua vuosikausia. Kunnes veroja ei voida nostaa eikä velkaa saa.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #34

Pääomarikkaat voivat ostaa osinkotuloillaan tavaroita ja palveluita tekemättä työtä.

Tulonsiirrot ovat verrattavissa pääomatuloihin. Tulonsiirrot ovat ikään kuin kansalaisosinkoja, joskin tarveharkintaisia Suomessa. Suomen valtio omistaa Suomen maan, kun taas Suomen valtion omistavat sen kansalaiset.

Mitä pidemmälle talouden automatisaatio etenee, sitä enemmän taloudessa voi olla osingonsaajia.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen Vastaus kommenttiin #34

Makkonen rustaa:

"Mikään maa ei voi rikastua tekemällä teitä."

Se on ihan totta. Maanteiden, kanavien ja rautatieverkoston rakentaminenhan ei tunnetusti ole koskaan hyödyttänyt mitään kansantaloutta, eikä ainakaan johtanut sitten minkäänlaiseen vaurastumiseen.

Ennen kaikkea niitä tarpeellisia liikenneyhteyksiä ei ainakaan kannata rakentaa taantuman aikoihin, jolloin kustannukset julkiselle sektorille olisivat halvemmat ja hyöty välitön.

"Tien rakentajat kuluttavat resursseja muualta taloudesta tuomatta siihen itse mitään ennenkuin tie on valmis."

Libertaristisen insinöörin nollasummapeli. Ehkä teidän kannattaa Susanna-daamin kanssa muuttaa talousopillisiksi neuvonantajiksi johonkin sopivaan kehitysmaahan.

Olli Makkonen Vastaus kommenttiin #42

Jussi: Totta hitossa tieverkoston ja muun infran rakentaminen on kansantalouden kannalta hyödyllistä toimintaa. Kritisoin tässä sitä ajatusmallia, jossa tien rakentaminen johtaa välittömään elvyttävään vaikutukseen, vaikka siitä saatavat hyödyt jakautuvat pidemmälle ajalle.

Ja kun poliitikot alkavat puhumaan elvyttämisestä infrahankkeilla, niin aletaan miettimään mihin siltoja voi rakentaa sen sijaan, että mietittäisiin mihin niitä kannattaa rakentaa.

Pohjois-Koreassakin on motaria: http://cache.boston.com/universal/site_graphics/bl...

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #34

Miten ne tienrakentajat muka resursseja kuluttavat. Rakennuttajat kuluttavat yhteiskunnan resursseja, jotka annetaan tien rakentajille sitä vastaan, että ne rakentavat tien. Rakennusurakoitsijat puolestaan maksavat niillä rahoilla mm. työntekijöilleen palkkoja ja maksavat alihankkijoilleen jne. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?

Se kummallista mantran hokemista tuo, että julkinen sektori on pullollaan tuottamatonta tehotonta työvoimaa. Kun kysyy asiasta tarkempia tietoja tai tivaa lähteitä, niin vastauksena on aina että kun se Isokalliokin tms. silloin siinä ja siinä ohjelmassa niin sanoi

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #34

Olisi kiva tietää, miten Makkonen määrittelee esimerkiksi sosiaalityötekijän tai peruskoulun opettajan työn arvon

Olli Makkonen Vastaus kommenttiin #49

Sehän se pointti juuri onkin. Ei meillä ole mitään keinoa erotella julkisen sektorin työntekijöitä niistä, joiden työpanoksesta on hyötyä niistä, joiden palkkaus syö enemmän kuin tuottaa. Se johtuu siitä, kun julkinen sektori ei joudu myymään palveluitaan markkinoilla.

Voimme vain arvailla. Peruskoulunopettaja on ainakin hyödyllinen, koska ihmiset taatusti laittaisivat muksunsa kouluun ja ostaisit peruskoulutuksen palveluna, vaikka julkinen sektori ei sitä tuottaisikaan.

Ei julkisen sektorin epätehokkuuksista pääse mitenkään kokonaan eroon. Siksi olisikin fiksumpaa pyrkiä pitämään se mahdollisimman pienenä ja rajata se tekemään sellaisia toimintoja, jotka selvästi sille kuuluvat. Armeija, poliisi, oikeuslaitos, eduskunta nyt ainakin listalla minulla ensimmäisenä.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #50

Voisiko olla niin, että hyötyä on yhdestä sun toisestakin työstä, mutta sitä hyötyä ei voi markkinoilla rahassa mitata.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #50

Yleensä se on niin, että kun on oikein lyhytnäköinen ihminen, niin väittä työtä kuin työtä epätehokkaksi

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Inflaatiolla voi ajaa tallettajat liikkeelle.

Olli Makkonen

Niin, paitsi että jos kukaan taloudessa ei säästä, ei voida investoida. Säästämisellä on taloudessa tärkeä funktio. Keskuspankki voi kyllä saada ihmiset vähentämään säästämistä laskemalla ohjauskoron nolliin.

Tässä tulos ja sitten vielä ihmetellään miksei talouskasvua tule:
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Us_savings_...

Tietysti on sitten kaiken maailman talousnerot, jotka sanovat tähän että kenenkään ei tarvitse säästää vaan investointeihin tarvittavat rahat voidaan luoda keskuspankin rahaprintterillä. Taikaseinästä hyvinvointia, joopajoo.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto Vastaus kommenttiin #38

Tallettaminen on vain yksi säästämisen muoto. Inflaatio ajaa talouden toimijoita säästämään muilla tavoin kuin talletuksin kuten ostamaan kiinteistöjä, osuuksia yrityksistä ja arvopapereita.

Joka tapauksessa voidaan sanoa, että kaiken tuotannon tarkoitus on lopulta kulutus. Talouden automatisaation seurauksena ihmistyön rooli tuotannontekijänä pienenee pitkällä aika välillä, vaikka siinä välissä syntyykin jonkun verran myös uutta työtä. Ne uudetkin työt jäävät kuitenkin lopulta automatisaation alle teknologian kehittyessä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Inflaatio syntyy vasta ns. täystyöllisyystilanteessa, tai hyvin lähellä sitä.

Olli Makkonen Vastaus kommenttiin #40

Mitenkäs Henri selittää stagflaation?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #52

Sellaisenkin vaaran näin tässä aivan auvoisen kriisimme (Eurooppa) alussa. Nyt kuitenkaan emme taida puhua ihan samasta inflaatiosta? Toinen puhuu rahan määrän kasvamisesta johtuvasta rahan arvon alenemisesta, ja joku toinen puhuu ilmeisesti kuluttajahinnoista.

Kuluttajahintoihin vaikuttaa muutkin tekijät kuin inflaatio.

Olli Makkonen Vastaus kommenttiin #56

Lähdin hieman yleisemmälle tasolle. Heitit nimittäin tuossa aikaisemmin, että inflaatiota ei tulisi ennenkuin ollaan lähellä täystyöllisyyttä. Kuitenkin stagflaatio on tilanne, jossa on samaan aikaan työttömyyttä ja korkea inflaatio, eli se on ihan mahdollinen tilanne kansantaloudessa. Näin kävi 70-luvulla.

Jari Reinikka

Hyvin näyttää tämä monetarismikin toimivan. Oikein fantsusti menee.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kyllä kai sen myöntää kapitalistinenkin tiede että elvytystä tarvitaan. Minkälaisessa muodossa, on sitten eri kysymys.

Koska raha on silkkaa fiktiota, on mahdollista heittää sitä kiertoon niin että työttömiä saadaan töihin. Tämä on järkevää jos homma hoidetaan hyvin, eli niin, että tehtävä työ on hyödyllistä, vaikka se ei olisikaan "tuottavaa" kuten kapitalistinen tiede edellyttäisi.

Toisaalta voidaan alkaa valmistaa kumiankkoja toisillemme ja kun ostamme niitä toisiltamme (kulutamme) niin kaikilla on töitä ja talous pyörii. Tämä kasvattaa kapitalistisen tieteen mukaan taloutta ja on tuottavaa ja sitä kautta elvyttävää.

Kumman valitsemme, hyödyllisen, mutta vähemmän fiktiivistä rahaa tuottavan työn vai hyödyttömän työn, joka tuottaa meille paljon sitä fiktiivistä rahaa?

Juhani Putkinen

Susannalta taas ihan järkitekstiä - kiitos.

Elvytysesimerkki ei ehkä ollut parhaiten valittu, mutta herättääpähän ajattelemaan.

ulf fallenius

Ei verotulot ole mihinkään hävinneet päinvastoin ovat kovassa nousussa jopa yli 84 miljardia kerättiin valtiolle ja kunnille veroja viime vuonna ellikkä 2012.Vika taloudessa on valtion lopputon törsääminen kyllä rahat riittää hyvinkin kuin laittaisivat menot kuriin.Viime kesäkuussa tehtiin taas uusi veronkeräys ennätys mutta kuin ei mikään riitä sairaalle Suomelle joka sairastaa Kreikkan tautia ja vielä pahemmin kuin siellä.

Käyttäjän TimoTiihonen kuva
Timo Tiihonen

Euroopassa ja Suomessa pitää ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tunnustaa se tosiasia että pärjätäksemme globaalisti täytyy tuottaa nykyistä enemmän lisäarvoa ja toimia pragmaattisemmin. Meillä ei valitettavasti ole varaa oleskeluun ja idealismiin juuri nyt.

Globaalissa mielessä lisäarvoa ei varsinaisesti tuota esimerkiksi se että pakotetaan rakentamaan entistä kalliimpia energiapihejä taloja, tai kehitetään autojen satelliittiseurantaan perustuva verotusjärjestelmä nykyisen polttoaineveron tilalle. On turha tehdä yksinkertaisesta asiasta mutkikasta. Toki energian säästö sinänsä on hyvä asia, mutta valtiovallan asettamat ylitiukat normit ja pikkutarkka ohjailu vääristävät tilanteen taloudelliselta kannalta ja hidastavat reagointia asioissa tapahtuviin muutoksiin.

Kaikki turhanpäiväinen monimutkaisuus ja byrokratia nakertavat yhteiskunnan kilpailukykyä. Ei ole yhdentekevää kuluuko työttömän aika tukihakemusviidakossa eri virastoissa, tai talonrakentajan aika rakennusmääräysten setvimisessä sen sijaan että työn etsintä tai talon rakentaminen edistyisi ilman turhaa byrokratiaa. Yhteiskunnan prosessien virtaviivaistaminen ja säädösten lieventäminen vapauttaisi paljon aikaa tuottavampaan työhön.

Kaikenlaisten kuluja lisäävien säännösten ja määräysten teko on lopetettava välittömästi. Hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa ajokortin noussut hinta, vanhojen talojen energiatodistus, kiinteistökauppojen varainsiirtoveron nosto, alv-veron nosto jne. Kaikki nämä nakertavat ostovoimaa ja pöhöttävät byrokratiakoneistoa.
Suomalaisesta yhteiskunnasta on tullut aivan liian mutkikas ja regulaatiosta pöhöttynyt.

Modernia tekniikkaa ei osata hyödyntää asioiden helpottamiseksi vaan pikemminkin päinvastoin. Palvelut katoavat verkkoon ja ihmiset joutuvat käyttämään aiempaa enemmän aikaa itsepalveluun tuottavan työn sijasta. Verkkopalvelu voi tietenkin olla toimivakin, mutta hyvin usein varsinkin julkishallinnon järjestelmät on suunniteltu ja toteutettu niin idioottimaisesti että niitä on lähes mahdoton käyttää. Osaoptimoinnin kustannukset maksaa loppujen lopuksi veronmaksaja.

Elvytyksen sijaan voisikin ajatella investoitavan lainarahalla tulevaisuuteen. Pitää suunnitella ja toteuttaa sellaisia hankkeita jotka lisäävät tuottavuutta ja vähentävät turhaa työtä ja vaivaa. Infrastruktuuri kuten tiet, energiantuotanto, tietoliikenneyhteydet ja tietojärjestelmät ovat varsin selkeitä tulevaisuuden edellytyksiä. Samoin toimivat ja fiksusti järjestetyt julkiset palvelut, mukaan lukien ulkoistetut ja yksityiset.

Harmi kyllä aivotyö on kaikkein vaikeinta ja kalleinta, siksi sitä tehdään niin harvoin. Varsinkaan julkisella puolella ja virkamiesten toimesta.

Toimituksen poiminnat