Susanna Koski Yksilön puolella kontrolliyhteiskuntaa vastaan.

Hyvinvointivaltioko ajettu alas?

Viime vuosina eräs poliittisen keskustelun suosituimpia kestoväitteitä on ollut niin sanottu hyvinvointivaltion alasajo. Ja miksipä ei olisi, sillä väite uppoaa kansaan ilman sen kummempia perusteluja kuin kuuma veitsi voihin. Jopa media on kritiikittömästi omaksunut samankaltaisen kuorolaulannan väitteestä. Hyvinvointivaltiota “suojellessaan” poliittiset ryhmät vastustavat kaikkea julkisen sektorin leikkaamista ja vaativat jatkuvasti uusia menonlisäyksiä.

Tilastojen valossa väite hyvinvointivaltion alasajosta ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Julkisten menojen osuus on päinvastoin kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvulla. Vuonna 1980 niiden osuus bruttokansantuotteesta oli 40,2 %. Vuosituhannen vaihteessa julkisten menojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 48,3 % ja vuonna 2012 jo 56 %. Hyvinvointivaltioksi kutsuttu järjestelmä, joka perustuu laajoihin tulonsiirtoihin, julkisiin palveluihin ja suureen julkiseen sektoriin, on viime vuosikymmenten aikana ollut kaiken muun paitsi alasajon kohteena.

Työpaikkojen määrän kehitys puhuu puolestaan. Vuoteen 1950 nähden Suomen väkimäärä on kasvanut noin 25 prosentilla (1,4 miljoonaa). Samassa ajassa julkisen sektorin työpaikkojen määrä on kuitenkin peräti nelinkertaistunut. Sitä vastoin yksityisen sektorin työpaikkojen määrä taas on nyt vähäisempi kuin 60 vuotta sitten.

Sosiaalivaltio vain jatkaa paisumistaan, kun sosiaalipalveluihin käytetyt menot ovat liki kaksinkertaistuneet vuodesta 1995. Viime vuosikymmenten kuormittavuudesta kertoo myös se, että vastaavat menot vuonna 1975 olivat vain neljänneksen nykyisestä. Pysäyttävä esimerkki julkistalouden jatkuvasti kasvavista haasteista ovat eläkemenot, jotka esimerkiksi kuntasektorilla ovat jopa 12-kertaistuneet vuoteen 1975 nähden.

Palveluihin käytetty rahamäärä on kasvanut, mutta niin on toki palveluiden määräkin. Yhä pienemmille kohderyhmille kustannetaan yhä laajempia palveluita ja etuuksia. Jokainen hallitus on halunnut jakaa lisää mannaa taikaseinästä. Kansalaisten kokema tunne hyvinvointivaltion alasajosta johtuukin mitä luultavimmin siitä, että luvatut palvelut ovat lisääntyneet nopeammin kuin niihin käytetty rahamäärä. Rautalangasta väännettynä: ihmisten käyttämät palvelut ovat subjektiivisesti koettuina heikkotasoisempia kuin miltä ne tuntuivat esimerkiksi 30 vuotta sitten, jolloin valtion tarjoamien palvelujen määrä oli vähäisempi.

Palvelujen lisärahoitus ei silti ole ratkaisu ongelmaan. Suomen alati kiristyvä verotus on jo nyt maailman mittakaavassa yksi ankarimmista. Kansakunnan kiristyvää vyötä kuvastaa kokonaisveroasteen osuuden kehitys bruttokansatuotteesta. Vuonna 1980 Suomen kokonaisveroaste oli 35,8 % ja vuonna 1990 jo 43,7 % bruttokansantuotteesta. Vuoden 2000 huipputasosta (47,2 %) kokonaisveroasteen lasku ei juuri lohduta, sillä sen ennakoidaan nousevan viimevuotisesta 43,6 %:sta 44,4 %:iin vuoteen 2014 mennessä. Verotus rampauttaa tuotantoa, heikentää taloutta ja vähentää ihmisten ostovoimaa.

Ei hyvinvointivaltiota tarvitse ajaa alas, mutta reipasta kuntokuuria se kieltämättä kaipaisi. Melkein kaikki poliittiset päättäjät jopa tajuavat tämän, mutta kyky ja rohkeus keinoja koskeviin johtopäätöksiin puuttuvat. Ihmisten hyvinvointi ei lisäänny tarjoamalla lisää palveluita ja laajempia tulonsiirtoja. Sitä vastoin vapaus tehdä omia henkilökohtaisia valintoja on avainkysymys hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemukselle. Tie onneen ei ole yhteisessä kirstussa eikä toisen taskussa, vaan yksilön mahdollisuuksissa päättää itse omista valinnoistaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

19Suosittele

19 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (114 kommenttia)

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Hevoskuuri julkiselle sektorille olisi aiheellinen.

Tapio Vehmaskoski

Ei ole kysymys "hevoskuurista" vaan siitä mitä ja kuinka paljon julkista sektoria tarvitsemme. Julkinen sektori joudutaan purkamaan, jotta voimme tietää mitä tarvitsemme.

Touko Apajalahti

Eniten ovat "paisuneet" eläkemenot ja muut vanhuuden kustannukset. Vanhuksistako leikataan?

Käyttäjän MelleriJrvinen kuva
Melleri Järvinen

Olkiukko.

Julkisissa menoissa riittää kymmeniä miljoonia leikattavaa, ennen kuin esim. hyvinvointivaltion rakenteisiin tai vanhuksiin päin tarvitsisi edes katsoa.

Touko Apajalahti Vastaus kommenttiin #37

Toki varmasti löytyy kaikkea turhaa. Mutta jos katsotaan, missä menot ovat merkittävästi lisääntyneet, on syy vanhentuva väestö, eikä paisuva byrokratia.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

> Eniten ovat "paisuneet" eläkemenot ja muut vanhuuden kustannukset.

Mitä tarkoittaa "eniten", ja missä ajassa? Jos tutkitaan 2000-lukua:

Vuonna 2000 eläkkeet olivat 2.4 mrd e
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2002&...

Vuoden 2013 eläkkeet (talousarvio) 4.2 mrd e
http://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp;jsessioni...

Eläkemenot ovat kasvaneet 1.8 mrd e.

Eläkeläisiä v. 2000: 1,119,197
Eläkeläisiä v. 2011: 1,297,126
Kasvua 177,929 (16%)
http://verti2.stat.fi/VERTI-JAK/Graph/graphserver....

En näe 2000-luvulla suurta kasvua eläkeläisten määrässä/kuluissa tämän perusteella*. Mitä tarkoitti "eniten" ja missä ajassa?

*) No, eläkekuluissa kyllä suteellisesti enemmän kuin eläkeläisten määrässä. Johtuuko tämä jonkun 1%:n korkeista eläkkeistä vai mistä?

Tran Mere

Nyt sinä Sampo tempasit tuon väitteen omasta hatustasi.

Susanna Kinnunen

"Susanna Koski, Vaasan Sarah Palin..."

Ihan vmp-kommentti.

Juhani Kahela

Asiaa. Mistähän johtuu, että Kokoomuksen jäsenten mielipiteet eroavat kuin yö ja päivä Kokoomusjohtoisen pääministerin hallituksen teoista?

Jonas Hellgren

Blogisti on niin nuori ettei taida muistaa millaista oli kun hyvinvointiyhteiskunta vielä toimi ennen 90-luvun lamaa.

Jos blogin aiheena on hyvinvointivaltio, niin silloin ei pitäisi ottaa esimerkkejä vuodelta 1950, jolloin koko hyvinvointivaltiota ei ollut edes vielä aloitettu. Alasajosta puhuttaessa ainoa todellinen vertailukohta on 80- ja 90-lukujen taite. Alasajo alkoi vuonna 1992.

Julkisten menojen osuuden kasvulla ei ole taas välttämättä mitään tekemistä hyvinvointivaltion kanssa. Enemmän se kertoo yksityisen sektorin suhteellisesta pienenemisestä, ja työpaikkojen katoamisesta ulkomaille.

Kokoomus hallituksessa on vienyt Suomen perikatoon.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Mutta julkinen sektori on kieltämättä paisunut liian suureksi.

Esa Riutta

Jonas osuu naulankantaa. Julkinen talous on turvonnut mm. jatkuvasti kasvavien yritystukien (joita muuten maksetaan yhtä paljon kun yrityksiltä saadaan verotuloja) kautta. Hyvinvointivaltion elementit ovat kärsineet, sairaanhoidon taso romahtanut, sosiaalihuolto ja mielenterveyshuolto ajettu käytännössä alas ja niin edespäin.

Hyvinvointiyhteiskunnan tarvitsemat rahat menevät muualle.

Jari Teräväinen

Ne menee ylipöhöttyneeseen virkamieskoneistoon, ne rahat ..

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

J.H. kirjoittaa asiaa. 80-luku oli Suomen ja henkilökohtaisen historiani parasta aikaa monella tapaa. Vakituista työpaikkaakin pystyi vaihtamaan toiseen vakituiseen vain lähettämällä kirjallisen hakemuksen ja käymällä haastattelussa. Rahalla (markalla) oli ostovoimaa, kylälläni oli kaksi kauppaa, pankki, posti, sairaanhoitopiste, puhelinkoppi, tiet oli kunnossa, bussilla pystyi kulkemaan kirkolle monta kertaa päivässä kesät, talvet. Se oli "Impivaara", koska ihmistä ja hänen tarpeitaan pidettiin siihen aikaan vielä arvokkaana.

Tänäpäivänä jäljellä tästä kaikesta on vain koulukyyti silloin kun koulut on käynnissä. Kaikki muu on hävitetty.

On suorastaan ällöttävää, että tällaiset ajatuksellisesti ja iällisesti vaahtosammuttimen kokoiset ihmiset kehuvat tätä nyky-Suomea, koska todellakaan mitään perusteluja sille ei löydy.

90-luvulta lähtien on tätä maata alasajettu, milloin laman varjolla, milloin littymällä Eu/euroon. Noin parissakymmenessä vuodessa on tuhottu kaikki se, mitä toisen maailmansodan jälkeen saatiin rakennettua, jonkin sortin sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuva ja ainakin omasta mielestäni vielä tuolloin upea valtio, Suomi.

Sellaista valtioita ei ole enää olemassakaan, koska Koivisto, Aho, Lipponen, S. Niinistö, Vanhanen, Kiviniemi, Katainen, Urpilainen Arhinmäki, Räsänen eivät ole halunneet, että ihmiset tässä maassa olisivat onnellisia ja ahkeria työskennellessään yhteisen hyvän puolesta ja huomioonottaen myös kilpailuyhteiskunnan kelkasta pudonneiden tarpeet ja ihmisarvon.

Siksi tämä nykySuomi on mätä ja kaiken huippuna me kuulumme tähän läpimätään Eu/eurohimmeliin. Edessämme ovat kovat ajat, jos emme kimpassa tajua erota näistä orjuuttavista Eu/eurokahleista.

Niko Hakuninen

Teollistumisen myötä ovat työpaikat ja ihmiset niiden mukana siirtyneet taajamiin ja sitten kaupunkeihin. Joista eniten Helsinkiin, tämän varmaan muistat ottaa huomioon kun puhut maaseudun autioitumisesta. Se suunta on ollut selvillä 1200-luvulta ja vauhti kiihtyi 1800-luvulla.

On mielestäni hieman liioiteltua väittää että kun asukasmäärä laskee että palvelut pysyisivät (pankit, postit). Osa noista mitä mainitsit on aika (puhelinkoppi) ovat historiaa niiden perään on turha haikailla, bussit ei kulje, miksi kulkisi? Nykyään lähes jokaisessa taloudesssa on vähintään yksi auto. Auto on kuitenkin niin paljon käytällisempi kuin bussi.

Ja eikö sotien jälkeen ollut suomessa nämä pahat teollisuussuvut ja suuret perheyritykset joita piti vastustaa? Jotka riistivät työläisiä eivätkä antaneet mitään.

Tietysti historiasta muistaa ne parhaat ajat, huonot tahtoo unohtua. Pitäisikö Suomen erota Eu:sta ja sulkea rajat? Vai mitä suomen pitäisi tehdä? Lamassa oltaisiin oli meillä euro tai ei.

Kuuluvatko 1980 helmiin myös homekoulut, korkeat korot, huonosti hoidettu valtiontalous eikö silloin veronmaksajat maksaneet sijoittajille dollarikierrätyksellä (kiitos valuuttasäätelyn) jolloin luotiin perusta 90-luvun lamalle.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #41

"Kuuluvatko 1980 helmiin myös homekoulut, korkeat korot, huonosti hoidettu valtiontalous eikö silloin veronmaksajat maksaneet sijoittajille dollarikierrätyksellä (kiitos valuuttasäätelyn) jolloin luotiin perusta 90-luvun lamalle."

Melkoinen, ellei suurin osa homekouluista rakennettiin jo 70-luvulla. Energiakriisin aikana terveidenkin puukoulujen luonnollinen ilmanvaihto muovitettiin umpeen.

Tapio Vehmaskoski Vastaus kommenttiin #41
Tapio Vehmaskoski Vastaus kommenttiin #41

"Teollistumisen myötä ovat työpaikat ja ihmiset niiden mukana siirtyneet taajamiin ja sitten kaupunkeihin. Joista eniten Helsinkiin"
---------------------

Mitäpä Niko-poika tietää teollistumisesta Suomessa? Ilmeisesti ei mitään.

Helsinki on ollut ja on pääsääntöisesti keskittynyt hallintoon.

Teollisuus on kasvanut maakunnissa ensin raaka-aineiden lähellä, sitten kasvattaen investointiteollisuutta. Näitä viime vuosikymmenet ja vuodet on viety körö...körö-kyydillä Suomesta ulos halpamaihin, mutta myös tytäryhtiötalouden lisääntyessä Suomessa mm. pääomistajamaihin.

Että sillee...

Matti Mottonen Vastaus kommenttiin #57

"Helsingin teollisuuden kasvu kiihtyi 1920- ja 1930-luvulla. Metalli-, elintarvike- ja graafinen teollisuus olivat suurimmat alat. Teollisuuden merkitys oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin Suomen joka neljäs teollisuuslaitos sijaitsi Helsingissä"
Maatalousmaahan Suomi oli itsenäistyessään.

Toki tuo hallintoelementtikin on tärkeä, mutta....satamaksi Helsinki perustettiin ja linnoitus se oli pitkään.

http://www.stat.fi/tup/suomi90/helmikuu.html

Kaupungeista kannattaisikin pitää huolta, ne ovat vaurauden dynamoja. Niiden synty on teollistumisessa.

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #57

No jos asiallisesti vastaat ja kerrot miten olin väärässä tai en tiedä mitää teollistumisesta Suomessa.

Oman käsityksen mukaan historiassa oli aluksi paljon pienviljelijöitä sekä isompi taloja jotka harjoittivat maanviljelyä pääsääntöisesti.

Kun teollisuus alkoi kehittyä ihmiset siirtyivät (mm. talonpojat, rengit) tehdastyöläisiksi ja kun nämä tuotantoyksiköt (sahat) kun kasvoivat niiden läheisyyteen muutti lisää ihmisiä. Käsittääkseni pienet viljelijät eivät olleet keskittyneet tietylle alueelle kaupunkimaisessa ympäristössä.

Kaupungit sitten syntyivät näiden teollisuuden lähistölle. Ainakaan tiettävästi matkustaminen ei ollut läheskään samalla tasolla kuin nyt.

Pääkaupunki yleensä tarkoittaa että siellä hallinto, mutta epäilen vahvasti että kaikki ovat töissä valtiollisessa työissä. Yritykset ovat siirtäneet pääasiassa sinne missä on tarjolla (osaavaa) työvoimaa parhaalla mahdollisella hinta/laatusuhteella.

Jos haluamme sulkeuta "omaan häpeään" tai emme ymmärrä teknologia kehityksen ja markkinoinnin merkitystä niin ihan vapaasti saa kaikki teollisuus lähteäkkin. Mutta sitten saamme katso itseämme peilistä ja naurettavaa syyttää siitä muita.

Jos raaka-aineissa Suomessa ei saa käyttää kuin puuta ja sitäkin vain tietyiltä alueilta. Jos emme ymmärrä käyttää hyväksi luonnonvaro. Katsoppa kuinka vastustetaan kaivoksia ja turvetta jne.

Maailma muuttuu ja meidän on muututtava mukana, aika utopista että kuvitellaan että kaikki pysyy ennallaan. Tämä ajatus ei toiminut Kiinassakaan aikanaan.

Tapio Vehmaskoski Vastaus kommenttiin #78

http://tilastokeskus.fi/til/atoi/index.html

"Teollisuustuotannon jalostusarvo laski 2 prosenttia vuonna 2011
7.3.2013
Vuonna 2011 koko teollisuuden (BCDE) jalostusarvo laski 2 prosenttia edellisvuodesta. Kehitys oli alueellisesti epäyhtenäistä johtuen maakuntien toistaan poikkeavista toimiala- ja tuotantorakenteista. Suurinta jalostusarvon lasku oli Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Uudellamaalla lasku oli sekä euromääräisesti että suhteellisesti jyrkintä. Jalostusarvo puolestaan kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa sekä Varsinais- ja Keski-Suomessa."

http://www02.oph.fi/etalukio/teknologia/kehitys_te...

"Teollisuuden kehitys suomessa

Varhaisimmat tiedot kemiallisten tuotteiden valmistuksesta Suomessa ovat keskiajan ja uuden ajan vaihteesta. Esimerkiksi Olavinlinnan inventaarioluettelossa vuodelta 1499 mainitaan ruutimylly. Ennen teollistumisen aikaa Suomessa valmistettiin myös viinaa, tervaa, pikeä, tärpättiä, hartsia, kimröökiä (nokimusta; väripigmentti), potaskaa (KCl) ja salpietaria. Myöhemmin, 1600-luvulla kun Länsi-Euroopan laivanrakennus lisääntyi, kasvoi tervan ja pien kysyntä. Kemianteollisuuteen kuuluvaa uutta tuotantoa syntyi vasta, kun pellavaöljyn valmistus ja siltä pohjalta maaliteollisuuden kehitys (nro 21), alkoi vuonna 1820. Lannoiteteollisuuden alkuna oli vuonna 1826 perustettu luujauhomylly. Vuosisadan lopulla ja 1900-luvun alussa saivat alkunsa mm. lääketeollisuus, kumiteollisuus ja kloori-alkaliteollisuus. Nykyisen kemianteollisuutemme katsotaan lähteneen käyntiin 1920-luvulla, jolloin aloitettiin rikkihapon ja kemiallisten lannoitteiden tuotanto. Kemianteollisuuttamme rakennettiin 1950-luvulle saakka ensisijaisesti maan omiin tarpeisiin ja vasta 1960-luvulla, ja erityisesti 1970-luvulla, perustettiin kemianteollisuutta, jonka tuotteiden markkina-aluetta jo alunperinkin kaavailtiin myös Suomen rajojen ulkopuolelle."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi

"Suomen teollisuudelle tärkeitä ovat puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Suuret teollisuusyritykset ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, minkä vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa on luonnonvaroina puuta ja mineraaleja. Suomen palvelusektori muodostaa suurimman osan taloudesta. Sitä pidetään muihin OECD-maihin verrattuna monilta osin kehittymättömänä.[70] Palvelujen kehittymistä vaikeuttavat verotuksesta ja palkoista johtuva korkea kustannustaso.[70][71]"

Petri Haapa

Kyllä se 90-luvun lama oli käännekohta yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kehityksessä. Etenkin julkinen talous ei ole koskaan palautunut lamaa edeltävälle tasolle.

Käyttäjän JuhaniMetsanen kuva
Juhani Metsänen

EK:n porsaat sanelee ja Käteinen yrittää toteuttaa. Siinä se on koko puolueen anti.

Kokoomus todella pitkälle oppositio taipaleelle kiitos.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Ministerien ”avustajista” voidaan vähennys aloittaa. Kataisen hallituksen avustajakuntaa kuuluu 149 ihmistä (erityisavustajia, valtiosihteereitä, assistentteja ja sihteereitä)

Yksistään Kataista avustaa 15 ihmistä.

Vanhuuspalvelulaissa on suositus, jonka mukaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa on oltava vähintään 0,5 hoitajaa vanhusta kohden, Katainen 15 hengen esikunnallaan pilkkaa vanhuksia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Kataisen hallituksen avustajakuntaa kuuluu 149 ihmistä (erityisavustajia, valtiosihteereitä, assistentteja ja sihteereitä)

Yksistään Kataista avustaa 15 ihmistä."

Ja tällähän ei ole mitään tekemistä hyvinvointivaltion tai yipäätään hyvinvoinnin kanssa, päin vastoin kuin blogisti luulee.

Michael Manhattan

(Taitaa niklas tehdä vähän sellaista herrojen lehteä,, useampi kolumnisti missikisoista karannut,,)

Kimmo Ålander

"Sosiaalivaltio vain jatkaa paisumistaan, kun sosiaalipalveluihin käytetyt menot ovat liki kaksinkertaistuneet vuodesta 1995."

Voimme siis ilmeisesti odottaa, että myös henkeä kohti lasketut terveydenhuollon kustannukset saadaan nostettua jenkkilän tasolle. Hieno uutinen! :)

Jari Teräväinen

Yhdessä jenkkisarjan jaksossa oli hyvin kuvaava kohtaus, mikä paljon kertoo miksi jenkkilässä terveydenhoitomenot ovat niin suuret kuin ovat, kun kaveri oli saanut sairaalaskun ja ihmetteli, miten yksi asperiinitapletti on dollarin/kpl.

Kimmo Ålander

Heikommalle ainekselle kalliit aspiriinit eivät ole jenkkiläfanien päänsärky :)

Jari Teräväinen Vastaus kommenttiin #31

Sitä vaan että jenkkien sairausvaukuutsjärjestelmään perustuva tervedenhuolto, jossa mm. sairaalat yrittävät maksimoida tuoton kun perivät laskuja vakuutusyhtiöltä jne, varmaan aiheuttaa suhteettoman suuren terveydenhuoltomenojen osuuden (melkonen oolokinkita)
Suomessa taas terveydenhuollosta menee valtava osa siihen "pöhöttönyyteen" virkamies ja byrokratian moolokinkitaaan ..

Matias Härkönen

Ongelma tässä maassa on se, että kun jotakin on kerran saatu niin siitä ei koskaan voida luopua. On taitelija-apurahaa, Helena Erosen eilen kirjoittamia "piilotukia" puolueiden lehdille ja tiedotukseen. Maksamme teattereista, opperoista, pienistä tanssiryhmistä. Jaamme rahaa näennäiseen rauhantyöhön ja vessojen rakennukseen. Erilaisia pieniä projekteja ja "hyvää" tarkoittavia juttuja on maa täynnä. Valistusta, holhousta ja muuta kukkahattuilua. Näihin uppoaa satoja ja satoja miljoonia.

Opettajilla on yhä pitkät kesälomat, vaikka voisivat opettaa vaikka suomen kieltä maahanmuuttajille tai ottaa erikoisoppilaita muutama viikko etukäteen yksityisopetukseen koululle. Lomarahoista ei luovuta kun ne kertaalleen on saatu. Pelkkä ajatuskin puistattaa, joten mieluummin luovutaan sitten vaikka työpaikasta. Miljonäärit saa lapsilisää. Yritysjohtajat jättimäisiä eläkkeitä 60 vuotiaina, vaikka tilillä ois mitä. Valtioyritysten johtajat jättibonuksia ansaitsematta niitä. Mökit löytyy jokaiselta kunnalta ja virastolta niin pohjoisesta kuin etelästäkin. Esimerkkejä on miljoonia.

Jussi Rajaniemi

"Opettajilla on yhä pitkät kesälomat, vaikka voisivat opettaa vaikka suomen kieltä maahanmuuttajille tai ottaa erikoisoppilaita muutama viikko etukäteen yksityisopetukseen koululle. Lomarahoista ei luovuta kun ne kertaalleen on saatu".

Joskus kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin lausuu typeriä. Opettajilla on pitkät kesäloma, mutta he maksavat kesälomansa ja kesän palkkansa IHAN ITSE omasta lomapakostaan.

Opettajien palkkajärjestelmä on yksinkertainen. Heinäkuussa jokaisessa koulussa tiedetään kuka opettaa mitäkin ja miten paljon. Joten jos opettaja A opettaa 1000 tuntia vuodessa niin hänen vuosipalkkansa on 1000 x tuntipalkka. Kun tämä vuosipalkka jaetaan 12 kuukaudelle, niin saadaan vuosipalkka muutettua kuukausipalkaksi. Eli opettajien kesän palkka on talvella säästetty pienempinä kuukausipalkkoina.

Petri Haapa

Ennen vanhaan palkka opettajille maksettiin vain koulun työajalta eli suurin piirtein syyskuun alusta toukokuun loppuun. Kesät oltiin ilman palkkaa. Nyt se 9 kuukauden palkka on sitten tosiaan jyvitetty 12 kuukaudelle

Matias Härkönen

Tuo on vain yksi "ajattelutapa", jolla voidaan pitää kiinni saavutetuista eduista. Ymmärtääkseni opettajilla on kuukausipalkka ja se juoksee myös kesäkuukausina kun ollaan vapaalla. Niillä opettajilla, jotka ovat määräaikaisena (työsuhde loppuu aina kesäkuun alussa ja alkaa uudestaan elokuussa) on tasan sama kk-palkka kuin noilla vakituisillakin. Paitsi että eivät saa palkkaa kesän ajalta. Perustelusi on siis täysin tuulesta temmattu. Muuten määräaikaisten opettajien pitäisi saada huomattavasti korkeampaa.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #84

No juurihan tuo asia sinulle juurta jaksain selitettiin, että miksi juoksee. Nyt täytyy lähteä hakemaan harjaterästä ja muotoila siitä malli. Sen on työantajien huomaama porsaanreikä tuo määräaikaisten palkkaaminen vain koulun työajaksi.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #84

Tarkasta ymmärrystäsi - ei ole kyse mistään ajattelutavasta. Opettajat eivät ole kuukausipalkalla, vaan tuntipalkkalaisia.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #86

Opettajat OVAT kk-palkalla palkattuja, myöskin ns. tuntiopettajat.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #87

Jännä, juttu kun mulla tiliotteessa on joka lukuvuoden alussa eri kuukausipalkka. Tänä vuonna se on 403 €/kk pienempi. Johtuisikohan se siitä että pidettäviä tuntejakin on aika paljon vähemmän.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #89

Totta tosiaan siitä se riippuu. Aina viranhaltijoidenkin palkka on vaihdellut ainakin peruskoulussa lukuvuodesta toiseen ja se lukuvuoden palkka maksetaan kuun alussa ja mahdolliset ylitunnit, demonstraatiolisät, kokoelmien hoidot, kerhotunnit yms. maksetaankin vasta kun lukuvuoden työsuunnitelman mukaiset opetustunnit yms. on vahvistettu. Minulla on tosin kokemusta vain peruskoulujen ja lukioiden opettajien palkoista, joten voi olla, että muissa oppilaitoksissa on eri juttu. Opettajien virka- ja työehtosopimuksesta en nyt tähän hätään viitsi asiaa tarkistaa.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #96

Opettajan vuosipalkka määräytyy vuosiviikkotuntien perusteella. Eli montako tuntia viikossa keskimäärin lukuvuoden aikana tulee opetusta. Lakiin on kirjattu minimivuosiviikkotuntimäärä päätoimisille opettajille ja useimmissa peruskouluissa se on myös maksimituntimäärä mitä töitä tehdään. Tällöin vuosittainen tuntimäärä on vakio vuodesta toiseen ja voidaan sanoa että ollaan "kuukausipalkalla".

Ammatillisella puolella ja AMK:ssa taas tuntimäärät voi vaidella vuosittain hyvinkin paljon. Aina jollekkin koulutukselle ei riitä oppilaita ja joskus niitä on tulossa liikaakin.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #84

Määräaikaisia kutsutaan sivutoimisiksi opettajiksi. Sivutoimisten opettajien ei tarvitse osallistua hallinnollisiin tehtäviin ollenkaan, joten he tekevät vähemmän töitä ja heille maksetaan vähemmän palkkaakin. Mutta kun palkkaa ei makseta kesä-, heinä, ja elokuulta niin kuukausittainen palkkasumma nousee samoihin lukuihin kuin päätoimisellakin.

Ja syy, miksi heille ei makseta palkkaa kesältä on looginen. Jos heille maksettaisiin palkkaa kesältä, niin kuukausipalkka jäisi niin pieneksi ettei sillä elä ja jos haluaa kesällä tehdä vielä kuukauden tai kaksi lisää töitä, niin siitä joutuisi maksaa lisäveroprosentilla korkeampaa tuloveroakin. Mutta kun työsuhde loppuu toukokuun loppuun, niin kaikki muu lisätyö voidaan tehdä normaalilla veroprosentilla.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #88

Määräaikainen opettaja voi olla sivutoiminen tai päätoiminen riippuen opetustuntien määrästä. Miusta olisi oikeudenmukaista maksaa kaikille määräaikaisillekin palkka koko lukuvuodelta eikä vain koulun työajalta, mikä tapa on yleistynyt aivan hirvittävästi 90-luvulta lähtien.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #97

Minä jättäydyin tänä vuonna sivutoimiseksi ihan omasta vapaasta tahdosta ja maksaa kesällä omasta firmasta nostamasta palkasta lisäveron mukaista 48 % veroa nykyisen 32 % sijasta. Koululle palkanmaksajana sehän on yhdentekevää maksetaanko opettajan palkka 9 vai 12 osassa - se on nollasummapeliä palkanmaksajan kannalta.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #100

Kunnan koululaitoksessa ei ole näin. Väiaikainen viranhaltija tekee saman opetustyön ja opetustunnit kuin vakituiset kollegansa, jotka saavat palkan koko lukuvuodelta. Väliaikainen viranhaltija vain koulun työajalta eli palkanmaksu loppuu viikon 22 lauantaina. Tietenkin väliaikaisellekin maksetaan laskennallinen kesäloma-ajan palkka, mutta ei palkkaa koulujen toiminnan kesäkeskeytyksen ajalta, vaikka hän on sen palkan ansainnut opettamalla saman verran kuin viran varsinainen haltija.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Asiallinen kirjoitus. Suomi on saavutettujen etujen "mallivaltio". Saavutettujen etujen "suuri aikakausi" oli 70...80 luku (+ 90-luvun alkupuoli). Vuorineuvospatteri ja ay-pomot "sopivat" savupiipputeollisuuden linjauksista ja niitä ryyditettiin sopivasti ulkoisilla devalvaatioilla. Saavutetut edut oli helpohko vierittää julkiselle sektorille, jonka kirjoilla muistini mukaan 90-luvun alussa oli jo noin 600 000 hlöä. Tässäpä sitä on teille - nyt vielä nuorille, puolueesta riippumatta tekemistä seuraavaksi 20 vuodeksi. Me vanhemmat voitaisiin sen verran avittaa, että ostetaan kotimaista aina kun pystytään (koskee myös matkailua).

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Onhan se hivenen hassua todistella hyvinvointivaltion olemassaoloa käyttämällä vertailulukuna aikaa jolloin hyvinvointivaltiota ei oltu vielä rakennettu. Miksei sitten saman tien menty 20-luvulle?

Lisäksi otetaan vaikkapa tuo eläkemenojen kasvu. Kirjoittajalta jää huomaamatta, että myös eläkeläisten määrä on moninkertaistunut yleisen eliniän käsvun myötä.

Toisin sanoen perustelut ja analyysisi perustuvat tarkoituksenhakuisiin tietoihin jotka eivät ole riittäviä eikä kaikilta osin edes mielekkäitä kyseisen asian suhteen.

Eipä silti, julkiseen sektoriin kohdistuvat leikkaustoimet ovat väistämättömiä. Mutta toivottavaa on, että niitä suunnitellessa leikkausten vaikutukset ovat merkittävämpiä perusteita, kuin poliittinen näkemys siitä mistä pitäisi päästä eroon.

Johannes Kytö

Kannattaisi varmasti aloittaa sieltä, mistä kasvain on saanut alkunsa. Ministerille tulisi olla kunnia-asia supistaa oman hallinnon alansa budjettia.

Viiden vuoden irtisanomissuoja ja edustajien sopeutumiseläkkeet noin aluksi silppuriin.

Jari Vuorinen

" Hyvinvointivaltioksi kutsuttu järjestelmä, joka perustuu laajoihin tulonsiirtoihin, julkisiin palveluihin ja suureen julkiseen sektoriin, on viime vuosikymmenten aikana ollut kaiken muun paitsi alasajon kohteena."

Totta ! Julkinen sektori on ollut ylösajon kohteena.

Herranjestas sentään mitataanko hyvinvointi sillä kuinka suuri julkinen sektori on kooltaan.Kreikan julkinen sektori on niin suuri,että Kreikka suorastaan kihisee hyvinvointia ja Kreikan hyvinvointia tukeva julkinen sektori saikin vähä aika sitten kiristysköyden kaulaan EU:lta.

Suomen julkisella sektorilla työskentelee n.380 000 työntekijää joilla on 180 000 työnjohtajaa.Yksi johtaja työparia kohden.

Olisi kohtuullista,että johtajia olisi nyt edes vain 4 työparia kohden jolloin julkisella sektorilla huomataan laskutoimituksen jälkeen olevan 95 000 johtajaa vähän niin kuin pilanpäiten työssä mitään tuottamattomattomana hallintohimmelinä.Suomen suurin Golfkerho löytyy julkiselta sektorilta.

Onkohan tässä kyseessä jonkilainen Kokoomuksen ja SDP:n yhteinen sen erinomaisemman hyvinvoinnin kehto joka ei täällä Suomessakaan voi näillä näkymin olla loputtomasti nauttimassa etujaan,sillä Suomihan on Kreikan tiellä.

Olisi aika ymmärtää ,että työttömien määrä on todella suuri kun lasketaan mukaan nekin jotka ovat velkarahalla työllistettyjä johtajiksi julkiselle sektorille byrogratian hammaspyöriksi.Mylly joka jauhaa tyhjää-vie enemmän kuin tuottaa.Rahalla sen pyörät öljytään-riittääkö rahaa kauan vielä ?

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Julkisella sektorilla kuntien ym. palveluksessa on noin 420 000 henkeä. Valtiolla noin 90 000 henkeä. Tuottavuus byrokratiassa on huimaavan huono. Sensijaan ruohonjuuritaso on kusessa; hoitajat, opettajat, lääkärit, päivähoito, vanhusten hoito jne. Siellä tehty työmäärä suhteessa palkkaan saatta ylittää jopa Kiinan tuottavuuden.
Hallintoon, byrokratiaan pitää tarttua lujin ottein.

Niko Hakuninen

Tätä olen aina miettinyt että kun puhutaan että julkista sektoria pitää karsia niin alkaa huuto että tule katsomaan lääkäreiden, hoitajien, opettajien yms. työtaakkaa. Mutta miksi ei tajuta että se välitason johtajat syövät samaa kakkua? Jos opettajien, hoitajien, lääkärien työpäivästä menee puolet turhan byrokratian hoitoon niin onko tämä järkevää? Se että saadaan julkisen sektorin osuus bkt:sta suureksi ei kerro hyvin vointivaltiosta vaan siitä että sitä ei osata ylläpitää.

Jos sitä "turhia väliportaita" ei saada pois niin kuntaliitoksista, tehostamisesta ole mitään hyötyä.

0,5 hoitajaa/vanhus ei vielä kerro mitään osassa voi riittää loistavasti ja osassa ei alkuunkaan. Henkilöstö pitää mitoittaa todellisentarpeen mukaan eikä yleisen keskiarvon mukaan.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #28

Ei kyllä ainakaan opettajien työpäivästä kulu yhtään minuuttia turhan byrokratian hoitamisen. Oppilaiden arvostelutietoja tosin tätyy aika ajoin päivittää, mutta se ei olekaan turhaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #51

Itsekin olen jo pitkään ihmetellyt, mitä oikein on se "turha byrokratia", josta pitää päästä eroon. Valittajilta kuulee samaa mantraa jatkuvasti, muttei koskaan yhtään esimerkkiä, vain vihjailuja. Viimeksi "turhaan burokratiaan" viittaisi Puheenvuoron blogisti, joka kirjoitti mm. ravintoloiden hygieniavalvonnasta. Hän antoi ymmärtää sen olevan "turhaa byrokratiaa", mutta ei sentää uskaltanut sitä suroaan sanoa, vaikka nimenomaan kysyin.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #67

Olen samaa mieltä tästä. Turha byrokratia alkaa kuulostamaan urbaanilegendalta, kun kukaan ei koskaan osaa keksiä esimerkkejä turhasta byrokratiasta, vaan ainoastaan epämääräisiä viittauksia, että tuottamatonta johtoporrasta ja keskijohtoa on liikaa.

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #67

Niin omasta mielestäsi tärkeitä siis. Jos asenne on se että itse on oikeassa ja muut väärässä on tuhoisa joka estää keskustelun sekä muutoksia omissa mielipiteissä.

Kyllä ne kunnat ovat tehneet itsestään tärkeitä puita ei saa kaataa ilman lupaa, no nyt se sitten mätä koivu kaatui tuulessa. Ja mitä veikkaat suostuiko kuntamaksamaan kun laitoin korvaushakemuksen naapurin kanssa?

Miten se että onko kengät pukuhuoneen lattialla vaikuttaa ravintolan tai kaupan hygiaan? Joka ikiseen asiaan pitää hakea lupaa yms. Turha byrokratia on sitä että tehdään liian tiukat säännökset ja niiden valvontaan tuhrautuu kohtuuttomasti aikaa. Tietysti on kurjaa jos Porin Jazzeilla ei saa juoda omia juomi, kauppahallin juoma kohu, kalaa ei saa vierä suoraan ravintolaan vaan sen pitää tehdä 100km lenkki tukun kautta, puistoissa ei saa olla keinujen alla nurmikkoa se on turhaa kun näitä vielä joku valvoo. Kannattaako sanoa rakennusalasta mitään? Lupien takia saat odotella ikuisuuksia.
Päällekkäisiä virkoja löytyy useitaon alehallintovirastoja, maakuntaliittoja ja ely-toimistoja. Johtajia ja pomoja on niin paljon rinnakkain että kukaan ei ota vastuuta.

Yrityksile noi tärkeät säännöt asettavat omat haasteensa, olet varmaan lukenut uutisen yrittäjästä joka lopetti toiminsa kun viimeinen niitti oli pullista joita myytiin elintarveikkeiden kansa samassa tilassa? No tietysti onhan se kivaa että ihmiset käyvät kaupassa vai ja ainoastaan S- tai K -ketjujen omistamissa (ei haittaa vaikka ruoka on kallista) jos haluan ostaa maitoni läheiseltä maitotilalta tai vaikka viljaa niin siitä on tehty niin hankalaa. On keksitty että työntekijöiden turvallisuutta parannetaan kursseilla yms. 8h kalvojen katsominen ei ketään hyödytä. Peruta yriys ja ota oppisopimukselle yhden työntekijän/harjoittelijan niin huomaat kuinka helppoa on juosta useassa eri virastossa

Nykyään kunnat eivät itse voi päättää kaikista kaavoista ja rakennusluvista ennen luvat sai viikossa parissa, nykyään vuodessa.

Byrokratian tärkein tehtävä on rajoittaa ihmisiä ja alistaa heidä näille tärkeille virkamiehille.

Se että mikä on turha virka riippuu enemmänkin työtehtävästä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #92

Jos luet viestini niin kuin se on kirjoitettu, etkä niin kuin kuvittelet siinä lukevan, huomaat, etten ottanut kantaa siihen, mikä on tärkeää, mikä turhaa. Esitin kysymyksen.

Sinäkään et vastannut. Mikset? Vai oliko kysymys liian vaikea? No toistetaan tavutettuna, niin ehkä kysymys on helpompi ymmärtää:

"Mi-kä on si-tä tur-haa by-ro-kra-ti-aa?"

Jospa nyt voisit antaa esimerkin? Olisimme kaikki kiitollisia. VIelä ihan vastaamisen helpottamiseksi täsmennys:
Ei siis "mitkä lakisääteiset vaatimukset ovat turhia" vaan "mikä on sitä turhaa byrokratiaa"?

Toisaalta, jos et ymmärrä "lain" ja "hallintokoneiston" (= "byrokratian") eroa, olen voimaton. Hauskin onkin tämä kommenttisi: "Lupien takia saat odotella ikuisuuksia." Lupia joudut odottamaan, koska niitä luvista päättäjiä, "byrokraatteja", ei ole tarpeeksi.

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #93

"Suomi ei ole demokratia. Suomi on byrokratia"

Turhaa byrokratiaa on kaikki mikä haittaa ihmisten ja yritysten toimintaa.
Mitä saat tehdä ilman että siihen vaaditaan joku lupa. Välikysymys oletko kunnalla/valtiolla töissä?

Ihan sama tässä on mitää esimerkkejä antaa kun ne eivät kumminkaan kelpaa, toisaalta ei se auta muuttamaan omaa kuvaani siitä byrokratiaa on liikaa, mutta toisaalta olet siinä voittaja joukkueessa koska sitä tullaan kasvattamaan.

Yleensä byrokratia on peräisin laista, säädöksistä ja toimintavoista ja näiden ympärille kasataan ihmisiä. Mutta kun haet rakennuslupaa saat juosta useassa toimistossa. Kiinni siitä miten lakia tulkitaan ja sen ympärille kasataan valvonta/hidastus koneistoa, Kela ja sossu ovat myös näitä.

Mitä ne kaikilla niillä luvilla tekee palkkaisi yhden pätevän työntekijän eikä niitä sukulaisia niin voisi alkaa tapahtu. Esim pienemmissä kunnissa kun puutarhuri on lomilla niin ulkorakentamisen luvat seisoo 4 vk! -kokemusta on. Tietysti naamakerroin vaikuttaa, jos olet sukua kunnanjohtajalle niin nopeammin tulee.

"byrokraatteja", ei ole tarpeeksi vai eivät käytä työaikaa tehokkaasti? Paljoko niitä siellä toimistossa pitäisi olla?
Tietysti kun tietotekniikka on kehittynyt niin nopeasti ei sähköiset asiakirja leviä automaattisesti virastojen kesken.
Miksi ennen samat luvat sai nopeammin, koska virkamies osasi avata suunsa ja sanoa kyllä tai ei (jonka vielä perusteli). Virastojen välisessä viestinnässä "yhteistyö" on vain sano, käytännön kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Turhaa byrokratiaa esiintyy kun lääkärin työpäivä menee paperitöissä, samoin kuin poliisin. Ainakin oman käsityksen mukaan näillä ammattikunnilla olisi parempaa tekemistä kuin naputella raportteja.

Suuri byrokratia ei ole merkki hyvinvointiyhteiskunnasta mutta ylisuuri (suomi) on merkki siitä että alaspäin ollaan menossa.

Mutta tietysti kun en osaa vastata miksi byrokratiaa pitää karsia voit auttaa muuttamaan mielipiteeni ja kertoa miksi sen pitää olla suuri.

Suosittelen lukemaan alla olevat artikkelit, jos alla olevat ovat mielestäsi asiallista toimintaa. Mielestäni ei ja niitä ei koskaan olisi saaanut syntyä/tapahtua.

http://ramiaaltonen.fi/2013/06/veroviranomaisen-it...

http://yle.fi/uutiset/sotilassaaren_muuttaminen_bi...

http://www.hs.fi/mielipide/a1375758075093?jako=302...

Miksi rakentamisessa pitää tehdä pihasuunnitelma ja vasta myöhemmin perustukset? http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194828521454/arti...

http://tuijaokoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145...

http://yle.fi/uutiset/talotehdas_siirsi_halsuan_ra...

http://www.uutisvuoksi.fi/Mielipide---Alakerta/201...

http://moro.aamulehti.fi/2013/07/18/pullan-myyntik...

http://negatiivarit1.wordpress.com/2013/07/04/kaik...

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/07/1...

http://www.hs.fi/matka/Pilkunjyyst%C3%B6+pilaa+kes...

Mun puolesta jokainen saa tehdä turhaa työtä niin paljon kun haluaa, kunhan se ei mun tekemisiin tai rahoilla (koskee myös veroja).

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #108

"Turhaa byrokratiaa on kaikki mikä haittaa ihmisten ja yritysten toimintaa.
Mitä saat tehdä ilman että siihen vaaditaan joku lupa. Välikysymys oletko kunnalla/valtiolla töissä?"

Ei, herranjumala, jopa oli määrittely.

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #109

No miten itse määrittelen tärkeän byrokratian? Eipä sieltäkään ole kuulunut mitään järkevää. Miksi nykyinen systeemi on hyvä? Miksi valtiovalta joka on kaukana demokratiasta pitäisi olla hyvä? Annetaan yhdelle virkamiehelle päätäntävalta jossa hän saa toimia päätäntävaltansa alla diktaattorin lailla.

Onko parempi että mitä suuremman osuuden bkt:sta byrokratia vie sitä parempi, kilpailukykyisempi ja onnellisempia ovat ihmiset siinä valtiossa?
-Kreikka, Espania yms ovat loistavia esimerkkejä siitä kuinka byrokratia ratkaisee ongelmat.

No tarkennetaan määrittelyä kaikki ne virat jotka eivät anna mitään arvoa/hyötyä palveluiden käyttäjälle.

Olisi mielenkiintoista keskustella aiheesta mutta tämä on kaukana keskustelusta. Täällä kun jotain sanoo niin heti sanotaa "huono kommentti" mutta itse ei olla valmiita sanomaan muuta ei edes omaa mielipidettä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #113

"No tarkennetaan määrittelyä kaikki ne virat jotka eivät anna mitään arvoa/hyötyä palveluiden käyttäjälle."

Sitten vain konkretiaa...

Taitaa olla turhaa odottaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #108

"en osaa vastata miksi byrokratiaa pitää karsia"

Tuossa kai se kaikki asiasi onkin.

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #67

Samanlaisen kommentin voi heittää takaisin päin:

Miksi byrokratian puolustajat vaativat sen kasvattamista eivätkä kestä sen arvostelua. Mitä hyötyä ylisuuresta valvonta ja lupa koneistosta on? Ei siitähään kukaan ole pystynyt perustelemaan. Tietysti sillä voidaa korvata ihmisten omatoiminen ajattelu. Eikä "valittajat" ole vaatimassa että jokainen julkinen virka ollaan lopettamassa, vaan niiden tehtävät, vastuut, tarkoitus, henkilöstökoko järkeistetään.

Ymmärrän kyllä että tässä koneistossa mukana olevat sitä vastustavat sehän tarkoittaa lisääntyvää työmäärää ja huonolla tuurilla potkuja. Ja kuka nyt omaa työpaikkaa haluaa menettää. Ja tietysti ay -liike on tässä hieman hankalassa tilanteessa koska osa sen maksajakuntaa kuuluu vastustajiin ja osa on näitä tehtävissä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #94

"Miksi byrokratian puolustajat vaativat sen kasvattamista..."

Mnjaa...enpä tiedä ketään, joka olisi esittänyt vaatimuksen "byrokratiaa on kasvatettava". Oletko sinä?

"Mitä hyötyä ylisuuresta valvonta ja lupa koneistosta on?"

Ei tietenkään mitään. Mitä on "ylisuuri valvonta"? Mitä on "ylisuuri lupa koneisto"? En ole moista ainakaan Suomessa havainnut olevan.

"Ei siitähään kukaan ole pystynyt perustelemaan."

Olematonta on paha perustella.

"Tietysti sillä voidaa korvata ihmisten omatoiminen ajattelu."

Mielenkiintoinen ajatus. Miten?

"Eikä "valittajat" ole vaatimassa että jokainen julkinen virka ollaan lopettamassa, vaan niiden tehtävät, vastuut, tarkoitus, henkilöstökoko järkeistetään."

Sitten vain käytännön esimerkkejä eikä ainaista mantraa ja marinaa.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #106

Niitä käytännön esimerkkkejä ei vain näytä tulevan. Sen sijaan lapsellista liirum-laarumia jostain mystisestä byrokratiasta lupineen jokaa haittaa rajaoittaa sekä ihmisen, että yrityksen toimintaa.

Timo Tiihonen Vastaus kommenttiin #67

Lähiakoina ilmaantunutta turhaa byrokratiaa on mm.

-Mopokortti. Ilman sitä on pärjätty vuosikymmeniä. Autokoulu-lobbyn masinoima juttu.

-Energiatodistus vanhoille taloille. Ilman sitä on pärjätty vuosikymmeniä. Punavihersokea-lobbyn masinoima juttu.

Käsitän byrokratian hieman laajemmin kuin pelkästään yhteiskunnan virkakoneiston kanssa asioimisen mutkikkuutena. Yksittäisen kansalaisen kannalta kaikki jokapäiväiseen elämiseen vaadittavat todistukset, luvat, ja ilmoitukset pitäisi ottaa kriittiseen tarkasteluun; tarvitaanko niitä ihan välttämättä, mitä tapahtuisi jos niitä ei olisikaan? Voisiko systeemeissä olevaa dataa yhdistellä, miten copy-paste tyyppisiä vaiheita saadaan poistettua julkishallinnon tietojärjestelmistä jne.

Parhaiten yhteiskuntaa elvyttäisivät sellaiset hankkeet jotka nopeuttaisivat vaikkapa rakennuslupien käsittelyä tai lisäisivät terveydenhoidon tehokkutta t.s. sitä aikaa jonka lääkäri ehtii viettää potilaan kanssa. Asioita voi ihan varmasti tehdä fiksummin kuin nyt.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #95

"
Lähiakoina ilmaantunutta turhaa byrokratiaa on mm.

-Mopokortti. Ilman sitä on pärjätty vuosikymmeniä. Autokoulu-lobbyn masinoima juttu."

Poliisin tilastojen mukaan mopokortin käyttöönoton jälkeen mopoilijoille sattuneet liikenneonnettomuudet ovat lähteneet laskuun. Itse ammatikseni raskaassa liikenteessä toimineena olen jopa sitä miletä, että fillaristeillekin pitäisi saada tutkinto ja ajolupa, "fillarikortti", sen verran vähän he joko piittaavat tieliikennelaista tai tuntevat sitä.

"-Energiatodistus vanhoille taloille. Ilman sitä on pärjätty vuosikymmeniä. Punavihersokea-lobbyn masinoima juttu."

Jep. Ja jääkaappienkin energiatodistus on ihan turha. Sammoin lammpujen - tai oikeastaan kaikki energiatodistukset. Onhan ihan turhaa tietoa, kuinka paljon energiaa mihinkin kuluu. Eik's jeh?

"Yksittäis... Voisiko systeemeissä olevaa dataa yhdistellä, miten copy-paste tyyppisiä vaiheita saadaan poistettua julkishallinnon tietojärjestelmistä jne."

Tätähän tutkitaan koko ajan. Ja kuka tutkii? No, ne byrokraatit.

"Parhaiten yhteiskuntaa elvyttäisivät sellaiset hankkeet jotka nopeuttaisivat vaikkapa rakennuslupien käsittelyä tai lisäisivät terveydenhoidon tehokkutta t.s. sitä aikaa jonka lääkäri ehtii viettää potilaan kanssa. Asioita voi ihan varmasti tehdä fiksummin kuin nyt."

Joo. Ja ainoa keino tuohon on lisätä virkakunnan, kuten lääkärien, juristien, sairaanhoitajien, esittelijöiden ja muiden julkisen hallinnon työntekijäin määrää. Sitä lisäaikaa kun esim. lääkärille ei saa vaikkapa kellotaulua suurentamalla.

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #107

Energia todistus on aivan turha mitä se kertoo sinulle? Siitä voisi antaa yleisohjeen että tämän kokoinen ja mallinen rakennus vie tämän verran energia. Tutustuppa siihen paperilappuseen ei kukaan sitä voi tarkastella tosissaa ei kerro mitää todellisesta. mm rakennus virheitä ei ota huomioon ja miksi öljy on ympäristöystävillisempää kuin sähkö?
Jääkaapit yms aivan sama kerrotaan kirjain, parempi tieto on kWh joka mittaa kulutusta samoin kuin lampuissa (P+h -> kWh). Tiedätkö mitä ne kirjaimet edes tarkoittavat käytännössä? Lampuissa itseäni kiinnostaa valoteho (lm), se että tilassa näkee ja valo on miellyttävä on tärkeämpi asia kuin se kulutus. Ja näissäkin byrokraatit töppäsivät ja pahasti kun vaativat alkuun että pitää ilmoitta hehkulamppu 40W = 10W loisteputki (energiansäästö).

Tätähän tutkitaan koko ajan. Ja kuka tutkii? No, ne byrokraatit.
Nimenomaan tutkii vähän niin kuin terveydenhoidon uudistuksessa? Missä tulokset? Ja miten voi kestää näin kauan tietotekniikka ei ole mikään 2013v keksintö. Miten julkinen voi olla näin jäljessä yksityistä sektoria? - tietysti verorahoja on kiva tuhlata. Paljonko tämäkin uudis on jo maksanut? Jos yksittäistä yritystä hoidettaisiin samalla tavalla niin konkurssi olisi jo ajankohtainen. Tavallisesti mennään asiakkaan tarpeiden mukaan mutta nämä byrokratit menevät asiakkeiden edellä (ylimielisiste).

Ajokorttien lupaviidakolla onneksi on saatu aikaan että C-kortti vähenee ja kuljettajiksi saadaa parempaa työvoimaa virosta, venäjältä yms. Tietysti olisi kiva jos suomessakin olisi logistiikkaa mutta kaikkea ei voi saada. Se että on autokortit on olemassa ei estä rattijuoppo eikä kortitta ajavia eikä estä inhimillisiä virheitä. Ihminen on se heikeinlenkki liikenteessä ja tulee olemaan tasan niin kauan kun liikenne toimii manuaalisesti.

Joo. Ja ainoa keino tuohon on lisätä virkakunnan, kuten lääkärien, juristien, sairaanhoitajien, esittelijöiden ja muiden julkisen hallinnon työntekijäin määrää. Sitä lisäaikaa kun esim. lääkärille ei saa vaikkapa kellotaulua suurentamalla.
- yksi vaihtoehto olisi että lääkärin ei tarvitse joka asiaan puuttu, sen buranan voi antaa sairaanhoitaja. Lääkärien työ pitäisi olla 90% potilaan parissa. Jos lääkärissä käy neljä potilasta tunnissa ja potilaan kanssa menee 5-10 min niin mikä tässä on järkeä. Kävin lääkärissä aikana ja kysyin asiasta niin n.5 min menee paperien kanssa pelatessa per potilas.
Mitä jos tilaat kotiisi rakennusmiehet ja tekevät töitä 2h jonka jälkeen täyttää 1h papereita niin olisitko valmis maksamaan 3h työstä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #114

Tämä kertoo tyhjentävästi, ettet ymmärrä mitään asiasta, josta kirjoitat:

"- yksi vaihtoehto olisi että lääkärin ei tarvitse joka asiaan puuttu, sen buranan voi antaa sairaanhoitaja. Lääkärien työ pitäisi olla 90% potilaan parissa. Jos lääkärissä käy neljä potilasta tunnissa ja potilaan kanssa menee 5-10 min niin mikä tässä on järkeä. Kävin lääkärissä aikana ja kysyin asiasta niin n.5 min menee paperien kanssa pelatessa per potilas."

Ihan vakavasti: joko olet päättänyt peruskoulun, minkä ikäinen olet?

Timo Tiihonen Vastaus kommenttiin #107

Oletko ihan tosissasi sitä mieltä että pyöräilijöille pitäisi luoda tutkinto- ja lupakäytäntö? Et tainnut ymmärtää, tai ainakaan halunnut ymmärtää mitä ajoin takaa? Turvallisuutta lisäisi myös jalankulkukypärä ja alkoholinjuontilisenssi. Vain taivas on rajana kun aletaan ideoida uusia tapoja säännellä ihmisten elämää.

Lupakäytäntöjä voidaan aina perustella turvallisuudella ja järjestyksen säilymisellä yms. Avainkysymys on se että kenen etujen pohjalta regulointi luodaan. Mopokorttia ei tarvitse kukaan muu kuin autokoulun omistaja.

Olisi paljon kustannustehokkaampaa kerrata liikennesäännöt 8-luokalla, vaikkapa osana terveystiedon oppimäärää. En myöskään vetäisi ihan suoraa korrelaatiota mopokortin ja onnettomuusmäärien vähentymisen välillä. Tien päällä liikkuu tasan yhtä reikäpäisiä teinejä kuin 25 vuotta sitten. Ei mopokortti muuta asennetta tai lisää järkeä teinin päähän. Veikkaan että ikäluokkien pienentyminen vähentää onnettomuuksien määrää. Turvallisuusajattelun sisäistämiseen vaaditaan huomattavasti pitkäjänteisempää koulutusta kuin muutaman tunnin kurssi.

Laitteiden energialuokitus on myös aika turhanpäiväinen juttu. Laitteen tyyppikilvessä oleva tehontarve Watteina kertoo hyvin pitkälle saman asian. LED-television 60 Watin teho vs. kuvaputki-tv:n 120 Watin teho kertoo jokaiselle vähänkään asioista perille olevalle että toinen laite kuluttaa reilusti enemmän sähköä kuin toinen. Tätä ainakin yritetään opettaa peruskoulun fysiikantunneilla. Ilmeisesti oppi ei ole mennyt punavihersokeilla perille.

En myöskään luota julkishallinnon byrokraattien kykyyn tunnistaa omissa prosesseissan ja systeemeissään olevia parannuskohteita muutoin kuin oman hallinnonalansa puitteissa. Osaoptimointi on juurikin sitä että kukin miettii asioita omassa siilossaan ja kustannuspaikkansa näkökulmasta. Julkishallintoon tuotu tulosvastuullisuus nykyisellä tavalla toteutettuna ohjaa toimintaa osaoptimointiin.

Julkisia palveluita yritetään ohjata kuten liikeyrityksiä, mutta "konsernitason" ohjaus puuttuu. Tilanne muistuttaa monialakonsernia jossa on hankittu vuosien varrella yksiköitä toisista yrityksistä. Kaikilla yksiköillä on omat systeeminsä jotka eivät juttele keskenään. Lisämakua tähän soppaan tuo se, että "yritykset" ovat keskenään eripuraisten poliitikkojen ambitioiden armoilla. Amatöörien puuhastelua ICT-kannalta. Nyt poltetaan tolkuttomia määriä rahaa hajanaisiin hankkeisiin jotka viimekädessä eivät maksa itseään takaisin. Huonoa liiketoiminnan johtoa siis.

Virkakunnan paisuttamista edullisempi keino julkisten palveluiden laadun parantamiseksi olisi ottaa käyttöön nykypäivän ICT-teknologia ja varmistaa että osaoptimointia ei pääse tapahtumaan. Tämä tietenkin vaatisi aikaa ja rahaa, kuten investoinnit yleensä. Suurin ongelma on kuitenkin saada aikaan "konsernitason" ohjaus.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #124

"... Et tainnut ymmärtää, tai ainakaan halunnut ymmärtää mitä ajoin takaa?"

Et tainnut ukea kirjoitustani niin kuin se oli kirjoitettu.

"Vain taivas on rajana kun aletaan ideoida uusia tapoja säännellä ihmisten elämää."

Väärin. Kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa rajana on lainsäädäntö, kansan oma tahto.

"Mopokorttia ei tarvitse kukaan muu kuin autokoulun omistaja."

Sama tietysti koskee myös autojen ajokorttia ja lentolupia yms. Ei siihen autoiluunkaan korttia tarvita, auto siihen tarvitaan.

"Olisi paljon kustannustehokkaampaa kerrata liikennesäännöt 8-luokalla, vaikkapa osana terveystiedon oppimäärää."

Totta. Myös henkilauton ajokortin suorittaminen voitaisiin liittää oppivelvollisuuskoulun oppisisältöihin.

"En myöskään vetäisi ihan suoraa korrelaatiota mopokortin ja onnettomuusmäärien vähentymisen välillä."

En minäkään. Poliisi vetää. Ja vetää vielä kausaaliyhteydenkin.

"Julkishallintoon tuotu tulosvastuullisuus nykyisellä tavalla toteutettuna ohjaa toimintaa osaoptimointiin."

Totta puhut. Nimen omaan tuotu. Ja sitähän eivät ole sinne tuoneet bytokraatit, vaan itse valitsemamme poliitikot. Uuslibertaarinen Kakosiipi etunenässä. Kakokakaroilta puuttuu ymmärrys siitä, että yhteiskunta ei ole liikeyritys.

"Julkisia palveluita yritetään ohjata kuten liikeyrityksiä, mutta "konsernitason" ohjaus puuttuu."

Tässä ongelman ydin: pyritään ojaamaan kuin liikeyritystä jotain, joka ei ole liikeyritys. Ei onnistu, kuten on nähty. Siksi "konserniajattlukin" on johtanut kuntatasolla katastrofaalisiin seurauksiin, mm. Turussa.

"Huonoa liiketoiminnan johtoa siis."

Näin olisi, jos kyseessä olisi liikeyritys.

Timo Tiihonen Vastaus kommenttiin #125

Kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa lainsäädäntö ei ole kiveen hakattua ikusta totuutta, vaan sitä muutetaan tarpeen vaatiessa. Esimerkkinä tästä voin mainita vaikkapa lakimuutoksen joka tehtiin mopokortin pakollistamiseksi.

On toki tiettyjä asioita joiden läpivieminen vaatisi suurempia lakimuutoksia kuin mopokortti, mutta ideoinnista kaikki lähtee ja mielikuvituksella ei tunnetusti ole rajoja. Usein virkamiehet ja poliitikot astuvat reippaastikin harmaalle alueelle. Esimerkkinä tästä tullin 2002-2005 soveltama ELV (Ei-arvonlisävero) käytettynä maahantuotujen autojen autoverosta.

Kuntien liikeyritysmäinen johtaminen ei minunkaan mielestäni toimi optimaalisella tavalla. Ongelma johtuu mielestäni kuitenkin huonosta toteutuksesta, ei siitä että tulosvastuullisuus sinänsä olisi fundamentaalisti väärä tapa toimia. Tilaaja-tuottaja mallissa käytetään vääriä mittareita, t.s. hinta ratkaisee, eikä oteta huomioon riittävästi palveluiden laadun ja saatavuuden tärkeyttä. Lisäksi heikko "konsernitason" ohjaus johtaa siihen että kunnissa vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.

Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää vaikkapa Tampereen kaupungin kouluverkkouudistusta, jossa kiteytetysti keskitettiin opetusta laita-alueilta keskustaan, alkaen lukioista. Tällöin tietenkin saatiin opetustoimen tilakustannuksia alas, mutta aiheutettiin suunnattomia ongelmia koululaisille jotka joutuvat matkustamaan entistä pidempiä matkoja kouluun. Toisaalla, reuna-alueilla on nyt kaupungin koulukiinteistöjä vajaakäytössä. Selkeää osaoptimointia ja huonoa johtamista. Toki ongelmat saadaan ratkaistua tavalla tai toisella, mutta kuntien päätöksenteko on aivan liian reaktiivista t.s. sammutellaan tulipaloja sen sijaan että suunniteltaisiin asiat fiksusti etukäteen.

Yhteiskunta ei ole liikeyritys, mutta sen palveluiden operatiivinen pyörittäminen tulosvastuulla on mielestäni mahdollista. Yhteiskunnan tehtävänä on asettaa oikeanlaiset mittarit joilla tulosta mitataan, ja operatiivisen toteutusportaan tehtävänä on toteuttaa palvelut niin että tavoitteet saavutetaan. Tällä hetkellä suuri ongelma palveluiden laadun kannalta on se että raha tuntuu olevan suurimmalla painokertoimella.

Tämä johtaa siihen että toteuttava porras ulkoistaa osan työstä palvelun käyttäjille. Jos palvelun käyttäjille ei anneta kunnollisia työkaluja, palvelun kokonaislaatu heikkenee. Esimerkkeinä tästä vaikkapa Pirkanmaan TE-keskuksen huonosti toteutettu verkkopalvelu ja lääkärien käyttämien potilastietojärjestelmien katastrofaalisen huono käytettävyys. On myös esimerkkejä hyvin toimivista "ulkoistuksista", vaikkapa verotoimiston verkkopalvelut. Tehtävä ei siis ole mahdoton, mutta vaikea.

Alhainen hinta, nopea toteutus, laadukas toteutus: saat kaksi näistä - on yleinen nyrkkisääntö asian kuin asian suhteen. Jos rahaa on niukasti, joudutaan tinkimään joko laadusta tai nopeudesta. Nyt tingitään useimmiten laadusta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #126

"Kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa lainsäädäntö ei ole kiveen hakattua ikusta totuutta, vaan sitä muutetaan tarpeen vaatiessa. Esimerkkinä tästä voin mainita vaikkapa lakimuutoksen joka tehtiin mopokortin pakollistamiseksi."

Juuri näin. Sama koskee myös mainitsemiani lentolupaa ja autonajokorttia.

"Tilaaja-tuottaja mallissa käytetään vääriä mittareita, t.s. hinta ratkaisee, eikä oteta huomioon riittävästi palveluiden laadun ja saatavuuden tärkeyttä."

Kun julkisen vallan toiminnoissa "tilaaja" ja "tuottaja" on sama, ei yksityisen liiketoiminnan malli toimi. Siinähän "tilaaja" ja "tuottaja" ovat toiminnan vastapuolia. Lisäksi julkinen valta sisältää toimintoja, jotka eivät varisnaisesti "tuota" yhtään mitään. Miten niiden tehokkuutta voisi edes teoriassa laskea? Mitä esim. puisto "tuottaa" ja miten sen tehokkuuden mittaa?

" mutta kuntien päätöksenteko on aivan liian reaktiivista t.s. sammutellaan tulipaloja sen sijaan että suunniteltaisiin asiat fiksusti etukäteen."

Tästä olemme pitkälti samaa mieltä. Suurimmalla osalla kunnallisista päättäjistä ei ole minkään laista näkemystä siitä, mihin suuntaan ollaan menossa - tai edes pitäisi olla menossa.

"Yhteiskunta ei ole liikeyritys, mutta sen palveluiden operatiivinen pyörittäminen tulosvastuulla on mielestäni mahdollista."

Juuri näin ei ole. Syykin on selvä: Kokonaisvaltaisesti "tehokkuutta" tutkittaessa yrityksen ei tarvitse huomioida sen vallankäyttömahdollisuuksien ulkopuolella syntyviä kustannuksia. Ne ovat "väistämättömiä" menoeriä kuten esim. verot. Sama tietysti *periaatteessa* koskee myös julkista valtaa. Erona on kuitenkin, että noita "väistämättömiä" menoeriä ei ole. Esim. veroista julkinen valta päättä itse suvereenisti, samoin niiden käytöstä.

Mainitsemasi esimerkki verkon hyödyntämisestä veroviraston toiminnassa kertoo eron hyvin. Tietoverkon hyödyntäminen on mahdollistanut henkilöstöleikkaukset, "byrokratian" vähentämisen. Ykstyisellä puolella tämä olisi selvää, se olisi tehokkuuden selvää lisäämistä. Julkisella puolella kuitenkin *pitäisi* (mitä ei tehdä) tehokkuuslaskelmissa huomioida myös irtisanomisen seurauksena syntyvä työttömyyskustannus, työttömyyskorvaukset ja laskenut kulutuskyky, jonka jälkimmäisen kerrannaisvaikutukset lisäävät työttömyyttä, laskevat verotuloja jne. *Siksi* julkista taloutta ei voi hoitaa kuin yritystaloutta.

"Yhteiskunnan tehtävänä on asettaa oikeanlaiset mittarit joilla tulosta mitataan,"

Tämä tarkoittaisi mielivaltaisia "mittareita".

"Tällä hetkellä suuri ongelma palveluiden laadun kannalta on se että raha tuntuu olevan suurimmalla painokertoimella."

Palvelun laadun aito mittaaminen on mahdotonta, kun a) ei ole objektiivisia mittakriteerejä ja b) ei ole mitään referenssiä.

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #51

Keinotekoisesti luotuja "tärkeitä" oppiaineita mm. Ruotsin opetus.

Hieman ohi aiheen. Tietysti yksi tehokas tapa olisi asettaa opettajille vaatimuksia, pitäisivät edes tietonsa ajan tasalla. Jotenkin tuntuu turhauttavalta istua ja opiskella aihetta joka ei ole enään ajantasaista. Oli joskus kurssi koodaamisesta (en ole tietotekniikka alalla) jossa opiskeltiin koodikieltä paperilta joka on poistunut käytöstä vuosia sitten. Opettajakin totesi että tätä ette tule koskaan näkemään oli kuulemma viimeksi käytössä windows 95:ssa.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #91

Opettajat kyllä pitävät tietonsa ajantasalla, sillä opettajien virka- ja työehtosopimuksessa todetaan, että opettajan on osallistuttava vähintään kolmeen koulutuspäivään kalenterivuoden aikana. Opettajat eivät ole syypäitä opetussuunnitelman perusteissa ja tuntijaossa mahdollisesti oleviin kömmähdyksiin.

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #111

Missä ajassa? Suosittelen istuutumaan koulunpenkille ainakin AMK, ammattikoulussa ja yläasteellakin liikkuin opettajan toimesta väärää tietoa. Ei noista koulutuspäivistä ole mitään hyötyä, kolmessa päivässä ei opi kaikkea sitä mikä muuttuu vuoden aikana. Tekniikassa pitäisi lukea alan kirjallisuutta ja omatoimista opiskelu (opettajan) harrastaa vähintään kerran viikossa jos haluaa olla ajantasalla.

No aika vastuutonta jos opettajien ei anneta vaikuttaa opetuksen sisältöön. Missä ne byrokraatit on kun niitä tarvitaan? Kyllä itse ainakin kritisoin voimakkaasti koko koulu systeemiä koska se ei kuitenkaan ole ilmaista.

Monet työnantajat ovat moittineet että koulusta ei valmistu heidän tarvitsemaansa työvoimaa, samaa on moni opiskelija. No onneksi liittoa kiinnosti asia niin paljon että sivuuttivat sen.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #115

Niin sanoinkin, että vähintään kolmeen, ainakin niissä kouluissa missä olen ollut opettajana ja rehtorina se ei useinkaan siihen kolmeen jäänyt yksittäiseltä opettajalta, mutta virkaehtosopmus edellytti vähintään kolmea päivää. Näiden virkaehtosopimuksen mukaisten kooulutuspäivien lisäksi oli useita muita koulutuksia. Itse asiassa jotkut kävivät erilaisissa koulutustilaisuuksissa niin usein, että opetustuntien hoitaminen meinasi jäädä toiseksi.

Valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuva koulun tai koulun ylläpitäjän laatima opetussuunnitelma määrittelee oppisisällöt tarkasti ja opettaja ei voi näin ollen opettaa mitä tahansa. Sen sijaan on erittäin suotavaa, että opettaja osallistuu opetussuunnitelman laadintaan, mutta sitä ei tehdäkään joka vuosi, vaan lukuvuosittain laaditaan koulun työsuunnitelma, jonka taas tulee perustua ja pohjautua tähän opetussuunnitelmaan. Ei pitäisi lähteä soitellen sotaan, kun ei alun alkaenkaan tiedä oikein mistä on kysymys ja missä mennään

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #91

Koodikielellä tarkoitat varmaan ohjelmointikieltä. Minäkin olen opettanut koulussa joskus 90-luvulla TurboPascal-nimistä ohjelmontikieltä.

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #112

Juuh, ohjelmointikieltä se oli, mutta nimeä en kyllä muista. Ei sentään ollut sama. Oliko teilläkin opetus että harjoituksia tehtiin kynällä ja paperilla jotka palautettiin opettajalle?

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #116

Kyllä ne harjoitukset tietokoneella tehtiin. Aika pitkälle 90-luvulle käytössä olivat Auditekin toimittama AMC-100 opetustietokoneluokka, kunnes koko höskä 90-luvun puolivälin jälkeen korvattiin pentium-PC-koneilla. Vähän myöhemmin koneet liitettiin kunnan julkiseen verkkoon ja sitä kautta Internetiin. Ennen tätä oli ollut yhteys Internetiin vain puhhelinmodeemilla.

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #119

Meillä oli vielä 2011 käytössä AMK:ssa tapana että harjoittukset koneella, mutta koe tehtiin paperille eli kirjoitettiin koodia paperille.

Ja vastaavia esimerkkejä oli useampi, eräällä kurssilla kun arvostelin opetusta ja jouduin vetämään tunnin (oma suostumus). Kiitoksena tästä ei tarvinnut osallistua tenttiä (kuulemma korvasi sen) ja plussaa sain kun annoin materiaalin koulun käyttöön.
- täytyy kyllä puolustaa tässä tilanteessa opettajaa että pidän enemmän tälläisestä opetuksessa missä joutuu osallistumaan (hakemaan materiaali ja tehdä siitä esitelmä).

Mutta itse ainakin antaisin opettajille vallan opetuksen sisällöstä, ainoa joka sanotaan ylhäältä päin on lopputulos (mitä pitää oppia).

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #28

Osuit aivan oikeaan: "0,5 hoitajaa/vanhus ei vielä kerro mitään osassa voi riittää loistavasti ja osassa ei alkuunkaan. Henkilöstö pitää mitoittaa todellisentarpeen mukaan eikä yleisen keskiarvon mukaan."

Kukas sen mitoittamisen sitten käytännössä tekisi? Ai niin, se väliportaan hallinto, joka on mielestäsi turha ja josta pitää päästä eroon.

"Ajattele, mitä sanot, ettet tulisi sanoneeksi, mitä ajattelet."

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä tuo "byrokratia" tuottaa, ja miten sen tuottavuus mitataan?

Petri Haapa

Kun sanotaan, että julkisen sektorin tuottavuus on huono erottelematta hallintoylilääkäriä ja siivoojaa tms., niin millä konstein se on mitattu huonoksi?

Niko Hakuninen Vastaus kommenttiin #103

Siivoojalla on helppo katsoa - kuinka paljon siivoaa päivässä.
Lääkärillä - potilaita päivässä/hoitovirheet (laatu).
Virastoissa - lupaprosessin kesto.

Ei yleistys toimi, mutta jos bkt osuus kasvaa niin ei olla kestävällä pohjalla. Osa viroista on päällekkäisiä, jollain kunnilla on 3 kaupunginjohtajaa, talouspäällikkö jne. tosin kuntaliitosten seurauksena.

Mutta kaikki maakunnat, kunnat ja elyt aiheuttavat turhia päällekkäyksiä.
Yleensä kun puhutaan julkisen sektorin tehostamisesta ei tarkoiteta hoitajia yms. "perus duunaria". Vaan sitä hallintoa joka siellä taustalla häärii.

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2010/07/01/nai...

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2013/07...

http://areena.yle.fi/radio/1953461

Ossi Väänänen

Sote uudistuksen takkuaminen on hyvä esimerkki tälle pyrökratian karsimisen vaikeudelle. Aina tulee vastaan kaveri jota ei jätetä.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ei kai julkiseen palveluun syydetyt rahat ole synonyymi hyvinvointivaltiolle?

Synonyymi se ei ole, mutta niin VOISI olla, jos rahat kohdennettaisiin tarpeelliseen. Nykyisellään rahamäärän vertailu ei kerro yhtään mitään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Blogistin ymmärrys kansantalouden mekanismeista on ilmeisen vajaa. Suurin yksittäinen syy bruttoveroasteen (näennäiseen) nousuun on, että julkinen valta on "joutunut" "uudistusten" seurauksena ostamaan - verovaroilla - palveluja itseltään. Tähän on johtanut nk. liikelaitosuudistus. Samalla verotulot ovat kasvaneet, koska esimerkiksi valtiovalta maksaa valtiovallalle ALV:a valtiovallan hallinnoimilta ja omistamilta "liikelaitoksilta" ostamistaan palveluista jne.

Blogistin vajaata ymmärrystä kuvaa hyvin, että hän sotkee hyvinvointivaltion ja bruttoveroasteen perigöbbelsiläiseen tyyliin. Hyvinvointia yhteiskunnassa ei mitata kuitenkaan sen mukaan, miten menee niillä, joilla menee hyvin, kuten esimerkiksi blogistilla itsellään. Robert Mugabellakin menee Zimbawessa ihan hyvin. Hyvinvointiyhteiskuntaa arvioidaan sen mukaan, kuinka menee niillä, joilla menee huonosti.

Tilastoja käytettäessä pitää myös olla ymmärrys siitä, mitä on tilastoitu. Kun Suomessa oli koko maassa 1980-luvun puolivälissä hieman yli 200 asunnotonta, heidän lukumääränsä on uuslibertaaristen Kakon kannattajien "uudistusten" surauksena pelkästään pääkaupunkiseudulla laskettavissa tuhansissa. Kun Suomeen aikoinaan nimitettiin "hätätilahallitus", syynä oli noi 50 000 yltänyt työttömien "massa-armeija". Nyt päivittäistyöttömyys liikkuu 750 000 ja 800 000 välillä, tarkasteluhetkestä riippuen, eikä asia kiinnosta ketään - vähiten hyvinvoivia Kakon kannattajia.

Tosiasia on, että hyvinvointivaltion perusrakenteet on romutettu, ja pääarkkitehtina on toiminut Kakon ja Södöpin puolue-eliitti.

Matias Härkönen

Meille jokaiselle hyvinvointivaltio edustaa vähän eri asioita. Minulle hyvinvointivaltio tarkoittaa sitä, että valtio huolehtii kansalaisistaan, infrasta ja turvallisuudesta. Kansalaisille taataan vähimmäistoimeentulo työttömyyden sattuessa ja kohtalainen toimeentulo jos työnteko estyy kokonaan (sairaat, eläkeläiset jne.) Sen sijaan en ymmärrä, miksi valtion tehtävä on tukea kaikkea sellaista, jota ihmiset voisivat ostaa omilla rahoillaan. Ei valtion tarvitse maksaa tukiaisia vaikkapa Oopperalle. Se ei ole mikään elämisen perusedellytys ja palveluja joka pitää taata kaikille. Minäkin jouduin säästämään kauan, että pääsin katsomaan koripalloa jenkkeihin ja jotta sain oman moottoripyörän.

Me voisimme vähentää kuluja ja veroja merkittävästi, jos valtio hoitaisi vain "perushommansa". Silloin köyhimmillekin jäisi enemmän rahaa käteen verojen jälkeen ja ne voisi sitten käyttää omiin harrastuksiinsa. Hyvinvointivaltio nykyisessä laajuudessaan on jo lähes sairasta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Osut osin aivan oikeaan. Esimerkiksi Oopperalla ja sen rahoituksella verovaroin ei ole mitään tekemistä "hyvinvointivaltion" käsitteen kanssa. Oopperoita sponssattiin verovaroin vaikkapa Kolmannessa Valtakunnassa(kin).

Blogistin ongelma on, että hänen vajaan näkemyksensä mukaan "hyvinvointivaltio" on verotuksen synonyymi. Jokainen asiaa edes hiukan ajatteleva ymmärtää, että näin ei ole.

Veroista enemmän täällä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142150-kans...

Matias Gerlich

Aivan vastaavalla tavalla voidaan osoittaa ettei sen paremmin Margaret Thatcher kuin Ronald Reagankaan kyenneet alentamaan maissaan verotusta vaikka näin heidän oikeistolaiset ihailijansa ovat uskoneet. Molempien poistuessa poliittisen johtajan paikalta oli maiden verotus todellisuudessa kasvanut - vain verotaakan jakauma oli muuttunut.

Kaikenkaikkiaan tilanne on se mihin vuonna 1929 ajauduttiin. Taloutta on pakko yrittää vauhdittaan valtion puuttumisella asiohin. Nyt tilanne vaikuttaa siltä että lääkkeet eivät pure toivotulla tavalla.

Oma arvioni on se, että länsimaissa demografinen kriisi (surkean matala syntyvyys), pääosin juuri siitä johtuva heikkenevä huoltosuhde sekä pitäytyminen vanhoissa luutuneissa asenteissa ja ajattelussa on viemässä maitten kansainvälisen kilpailukyvyn. Mutta ehkä kaiken keskeltä löytyy sittenkin kriisin todellinen kova ydin: kulttuurinen väsähtäminen. Sekä USA että varsinkin Eurooppa on kulttuurisesti ja henkisesti väsähtänyt.

Länsimainen kulttuuri, sellaisena kuin se on viimeisen parinsadan vuoden aikana ymmärretty, on hiipumassa ja muuttumassa pelkäksi siviilisaatioksi. Myöhemmin se tulee häipymään maailmankartalta kokonaan. Euroopan näkymät ovat lohduttomat tai tauti vakavampi kuin halutaan ymmärtää.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Hyvinvointivaltiossa voidaan hyvin tai ainakin paremmin kuin pahoinvointivaltiossa Suomi. 90- luvun karmeasta lamasta ei opittu mitään muuta kuin, että kansan kusetus voi jatkua ja on jopa suotavaa.

Hallitsematon kapitalismi on syypää pahoinvointiin ja nyt se on sellaisessa pisteessä, että sitä ei kyetä pysäyttämään. Katastrofi ei ole oven takana vaan elämme keskellä sitä, kaikki muu on selitystä ja selityksiä ei hyväksytä.

Rauno Partanen

Ei se hallitsematon kapitalismi ole ongelma, vaan se, että vapaan markkinatalouden kohkaajat eivät oikeasti edes halua vapaata markkinataloutta vaan tulonsiirtoja veronmaksajilta ja kuluttajilta omalle eturyhmälleen, itse ensimmäisenä, tottakai. Puhdasta kilpailua ei ole edes siellä, missä se on viety puhtaimmilleen.

Tran Mere

Miksei Kokoomuksessa koskaan haluta käydä keskustelua rikkaiden sosiaaliturvasta eli veronkevennyksistä suurituloisille sekä pääomatulojen matalampaa veroastetta verrattuna palkkatuloihin.

Miksi Kokoomus hyysää näitä miljonääripummeja?

Petri Haapa

Kyllä se hallitsematon kapitalismi vaan on ongelma.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Olet selkeästi väärässä: Hallitsematon kapitalismi on tehokkain ja kansalaisille siunauksellisin yhteiskunta- ja talousmuoto. Tämä näkyy hyvin, kun piirrät itse yhteiskuntaa kuvaavan kaavion, jossa laatikosta johtaa nuoli seuraavaan laatikkoon, josta nuoli taas johtaa seuraavaan laatikkoon jne. Joidenkin laatikoiden kohdalla systeemi haarautuu, nuolet ovat eri paksuisia ja värisiä, jne. Laatikotkin voi värjätä. Kaikki toimii, eikä kellään ole paha olla.

Se, että reaalimaailmassa kaikki sitten menee päin helvettiä, on jo toinen juttu - reaalimaailma vain on yksinkertaisesti virheellinen.

Eläköön laatikot ja nuolet!

;-)

Aki Mönkkönen

Kunnissa eniten menoja ovat kasvattaneet palvelujen ostot ja niiden ulkoistaminen. https://www.tilastokeskus.fi/til/ktt/2011/ktt_2011... Terveydenhoitomenot ovat toinen suuri kasvaja.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Kokkari-teologiaa taas oikein kauhalla annettuna.

Oikaisu:
Sosiaalivaltio ei koskaan, ikinä ole sama asia kuin hyvinvointivaltio!!!

Olen pitkäaikaistyötön - puolustan hyvinvointivaltiota.
En halua sosiaalitukea, en minkäänlaista tukea vaan palkkatyötä.
Hyvinvointivaltio perustuu työpaikkoihin ja työn tekemiseen. Siinä tuetaan niitä, joilla ei ole mahdollisuuksia täysimittaiseen tai mihinkään työhön; opiskelijat, eläkeläiset - ja tietysti sairaat ja vammaiset.

Sosiaalivaltiossa tuetaan myös terveitä ja kykeneviä, koska päättäjät ovat kädettömiä ja ilman ensimmäistäkään ratkaisua.
Nyt suurin päättäjäpuolue tulee tänne itkemään omaa kädettömyyttään.

Henry

Paavo Kervinen

Miksi mm. asumistukia ei voi poistaa?

Ai niin, vuokralordit ei saa rahaa.

Kokoomus on kyllä niin vasemmalla kuin olla ja voi :)

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Sosiaalipalvelut on kuihdutettu, mielenterveyspalveluita ei enää juuri ole, erityisluokat on lakkautettu eikä poliisi enää ehdi rikospaikalle.

Silti julkinen sektori maksaa enemmän kuin ikinä.

Syy: toimistovirkamiesten määrä on kasvanut, samalla kun "suorittavan tason" virkamiehiä on vähennetty.

Yksikään hallitus ei ole saanut tätä kuriin, ei kokoomus- kepu eikä sdp:johtoinen.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Ongelma on siinä, että julkista palvelua on alettu toteuttaa kuin liikeyritystä, jota se ei luonteeltaan ole. Bisnesajattelun näkökulmasta julkisen palvelun työt ovat toivottoman tehottomia, joten asia on päätetty ratkaista tehostamistoimilla ja tulosvastuilla, jotka vaativat oman byrokratiansa.

Kun jalkoihin sovitetaan liian ahtaita saappaita, asia pyritään ratkomaan katkomalla varpaita, toisin sanoen julkista palvelua leikkaamalla, jolloin suorittavat työt kasaantuvat yhä harvempien niskoille ja näiden varpaanleikkaajien määrä kasvaa. Lisäksi jotta ylityöllistettyjä hiostettaisiin vieläkin tehokkaampaan suoritukseen, palkataan konrolloijia, ja kun heihin ei ole varaa, kontrollointi ja kyttääminen kaadetaan suorittavien työntekijöiden itsensä niskaan, jolloin mahdollisuus suorittavaan työhön vähenee entisestään. Tuon ideologian mukaan pian kaikki julkisen puolen työntekijät on pakotettu tehostajiksi ja tehostamisen kontrolloijiksi ja kyttäämään muita työntekijöitä, joita ei kohta enää ole kun kukaan ei ehdi tehdä sitä varsinaista työtä.

Tehottomuus johtuu oikeistolaisesta politiikasta: tulosvastuu ja kontrolli imaisevat tolkuttoman määrän työvoimaa suorittavasta portaasta. Niitä pidetään "välttämättöminä", mutta liiketulostyyppisen mallin istuttaminen julkisiin palveluihin huonontaa työn laatua siinä määrin, että oikeistolaisen suunnitelman mukaan isompi ja isompi osa julkisten palvelujen töitä yksityistetään, mikä syö entistä enemmän veronmaksajien rahaa.

Timo Tiihonen

Juuri näin käy kun tehostaminen tehdään kokonaisuus huomioimatta, lopputulos on osaoptimmoitu prosessihimmeli. En kuitenkaan sanoisi että tämä on erityisen oikeistolaista, pikemminkin amatöörimäistä.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #55

Amatöörimäistä se totta tosiaan on. Yksityisen puolen käsitteistö ja termistö siirretään täysin kritiikittömästi julkiseen organisaatioon ja piirrellään organsiaatiokaavioita ja vastuunuolia sinne sun tänne ja sitten ihmetellään, kun se ei toimikaan ihan niin kuin paperilla on ajateltu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pieni korjaus: Julkinen sektori tosiaan (paperilla) maksaa nykyisin enemmän kuin koskaan aiemmin. tähän on kaksi syytä, ekä kumpikaan ole "toimistovirkamiesten määrä on kasvanut, samalla kun "suorittavan tason" virkamiehiä on vähennetty", joka on vain seuraus.

Syytä ovat

1) ideologisista syistä julkisten laitosten tuottamia palevluita on lakkautettu ja toiminnot alettu ostaa yksityisiltä. Yksityinen palvelu on *aina* jo määritelmällisesti, samoin reunaehdoin toteutettuna, kalliimpaa kuin julkinen.

2) Julksiten palvelujen julkinen tuotanto on "liikelaitostettu", ja näille "liikelaitoksille" annettu ykstyisen yrityksen kaltainen tuottovaatimus. Seurauksena julkinen valta on alkanut "ostaa" palveluja itseltään, mikä näkyy kasvavina menoina, ja, mikä sekopäisintä, maksaa mm. ALV:a näistä palveluist, Toisin sanoen esimerkiksi valtiovalta on alkanut maksaa ALV:a itse itseltään ostamista palveluista, ja tämä ALV rahoitetaan sitten tuolla kerätyllä ALV:lla. Hups: menot ovat kasvaneet.

Saman "tuottomekanismin" käytöstä esim. USA:ssa ENRON-nimisen yritysryppään johto sai pitkät vankilatuomiot, Suomessa Kakon, Södöpin ja Kepun kansanedustajat ovat saaneet kehuja ja uudelleenvalinna.

Kansa on juuri niin tyhmä, kuin se vaaleissa osoittaa olevansa.

Petri Haapa

Omassa blogikirjoituksessani puhuin julkishallinnon agilitykilpailuista. Eli kun yksityisen yrityksen pitää nykyisin olla strategisesti ketterä, niin samanlaista ketteryyttä on ruvettu vaatimaan julkishallinnolta, jonka pitäisi ottaa mallia yksityisten suuryritysten strategisesta ketteryydestä. Strateginen ketteryys luonnistuu hyvin yksityisille yrityksille, joissa vastuu ja tilivelvollisuus ovat yksiselitteisiä käsitteitä: työntekijät ovat vastuussa linjajohdolle jne. ”Sen sijaan julkisella puolella ei voida ongelmitta ajatella, että verovaroin palveluita tuottavat tahot olisivat tilivelvollisia vain valtionjohdolle ja sen määrittelemille painopistealueille”, kuten akatemiatutkija Petri Koikkalainen Helsingin sanomissa kirjoitti.

Silti julkishallinto on omaksunut jo vuosikymmeniä johtamiskäsitteistönsä yksityiseltä sektorilta: joskus kauan aikaa sitten puhutiin tavoitejohtamisesta, sitten tulosjohtamisesta, laatujohtamisesta, prosessijohtamisesta ja ties mistä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #80

Näinhän se on. Uuslibertaarit Kakon kannattajat eivät kykene ymmärtämään, että yhteiskunta ei ole liikeyritys. Syynä on älyllisen kapasiteetin rajallisuus, ei muu.

Kimmo Ålander

Alle puoli vuorokautta tästä hyvinvointivaltiohymistelystä ja Junkers tulee ja pommittaa jutun palasiksi :)

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Sosialidemokraattisen logiikan mukaan touhun pitäisi mennä siten, että jos julkiseen sektoriin panostetaan, niin yhteinen hyvä kasvaa. Jos niin ei tapahdu, niin on vähintäänkin aiheellista kysyä, että miksi niin ei tapahdu. Nythän niin ei nimittäin tapahdu, eikä sitä voida matemaattisesti selittää pelkästään eläkeläisten, työttömien, lasten tai muiden elättien määrällä.

Jos kerran voidaan todeta, että kurjalistolla menee yhä huonommin, ja jos kerran voidaan samaan hengenvetoon todeta, että julkisella sektorilla tienataan keskimäärin paremmin kuin voittoa tuottavissa yrityksissä, niin jotain johtopäätöksiä olisi pelkästään tästä syytä vedettävä.

Kun olen nuori, niin en tiedä mitä auvoisella 80-luvulla tehtiin oikein, mutta jos ei muuta selittävää tekijää kerran minuakaan viisaammat keksi kuin julkisen sektorin menot, niin minun puolestani tässä konkurssissa voisi sieltä alkaa kokeilumielessä karsimaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

En puutu kirjoituksessasi oleviin perustelemattomiin väitteisiin ja asiavirheisiin, mutta tämä oli mielenkiintoista: "... niin minun puolestani tässä konkurssissa voisi sieltä alkaa kokeilumielessä karsimaan."

Mikä siis on sellainen itse hyödyntämäsi julksin varoin(verotuksella) kustannettu toiminto tai palvelu, josta olet valmis luopumaan, jotta verotusta voitaisiin "keventää"? Mikä olisi saamasi nettohyöty, kun sitten joutuisit kustantamaan ko. alevlun "omista rahoistasi"?

Odotan vastaustasi mielenkiinnolla.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Eipä noita väitteitäni samassa yhteydessä perustellakaan tarvitse, kun ne voi napin painalluksella kuka hyvänsä tarkistaa.

Mutta siis olen huono sanomaan, että mistä palveluista olisin valmis luopumaan, koska olen parhaassa työiässä oleva perheetön mies, enkä juurikaan tällä hetkellä tarvitse mitään julkisia palveluita. Muutenkin olen elämässäni hyödyntänyt verrattain vähän julkisia palveluita, kun olen mennyt IT-alalle töihin heti armeijasta päästyäni, minkä jälkeen en ole kahta kuukautta pitempään työttömänä ollutkaan. Buranaa kummemmilla tropeilla ei ole tarvinnut kolotuksia hoidella, ja ihan omalla rahalla ansaitussa kämpässäkin olen kaiken aikaa asustellut. Ei tule oikeastaan mieleen kuin teiden kunnossapito ja pelastustoiminta, joista jälkimmäinen ihan varalla vaan. Sanomattakin selvää, että näistä en ole valmis luopumaan.

En tosin ole vakuuttunut, että mistään ruohonjuuritason julkisista palveluista pitäisi varsinaisesti luopua paitsi ehkä poliittisista avustuksista, yritystuista, maahanmuuttajien kotouttamisesta, kaikenlaisista aatteellisista yleishyödyllisistä järjestöistä, joiden toiminta rajoittuu julkaisutoimintaan jne. Näiden lisäksi julkisen hallinnon palkkaleikkuri voisi olla hyvä keino säästää, ja tokkopa se tällä hetkellä paksusti voivia virkamiehiä pystyyn tappaisi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #74

Jotain tällaista odotinkin. Olet muuten ensimmäinen, joka edes yrittää vastata tuohon kysmykseeni. Hyvät siitä sulle. Mutta...

Olet valmis luopumaan muiden eduista, et omistasi.

Maahanmuutajien kotouttaminen on siis turhaa - on parempi, että Suomessa asuva kurdi tai somali, joka tulee tänne persaukisena, pärjää omillaan eikä osaa esim. maan kieltä.

"Julkisen hallinnon palkkaleikkkuri", joka siis taas laskee muiden elintasoa, ei omaasi (mikä ei yllätä) on mielenkiintoinen. Paljonko luulet, että vaikkapa sosiaalitoimen etuuskäsittelijä saa palkkaa kuussa, ja paljonko siitä pitäisi "leikata"?

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #74

Näinpä se tietenkin on jos vain oman itsensä kannalta ajattelee. Minullekin on yks hailee kulkeeko jonkun Joensuun ja Lieksan välillä minkälaisessakin kunnossa oleva kärrypolku, kun sitä todenäköisesti erittäin harvoin tulen koskaan käyttäämmään.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Hyvä kirjoitus, mutta ennen kuin suosittelen, niin tämän

- "Tie onneen ei ole yhteisessä kirstussa eikä toisen taskussa, vaan yksilön mahdollisuuksissa päättää itse omista valinnoistaan."

loppukaneetin inspiroimana muutamia kysymyksiä Koskelle.

Pitäisikö Alkon, Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen, Valtion Rautateiden, taksien, yms. monopoliasemat lakkauttaa?

Pitäisikö kannabis laillistaa?

Pitääkö sähkötupakan myynti kieltää?

Pitäisikö nuuskan myynti sallia?

Jari Vuorinen

Susanna Koski

Onko sinusta ylisuuri julkinen sektori hyvä asia ?

Todennäkösesti et vastaa joten vastaan puolestasi.On.

Toivon sinulle onnea metallialan prosessien kehitykseen,jotta voit ruokkia tätä julkista sektoria kunnolla.

Toimituksen poiminnat